Venäläisnuori lahjoitti 30 dollaria Ukrainaan – sai tuomion maanpetoksesta

Pieni lahjoitus johti lähes vuosikymmenen vankeustuomioon.
FSB:n agentit pidättämässä Laletinaa. KUVA: Tomskin alueen FSB
FSB:n agentit pidättämässä Laletinaa. KUVA: Tomskin alueen FSB

21-vuotias venäläisnuori Siperian Tomskista tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen hänen lahjoitettuaan kolmisenkymmentä euroa Ukrainan asevoimille, kertoo The Moscow Times.

Tatjana Laletina oli lahjoittanut sodan ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022 kymmenen dollaria (noin 9 euroa) Ukrainan asevoimille. Saman vuoden huhtikuussa hän lahjoitti toiset 20 dollaria (noin 18 euroa).

Mainos - sisältö jatkuu alla

Laletina oli tapahtumahetkellä 19-vuotias.

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB otti Laletinan kiinni hänen asunnossaan kuluvan vuoden helmikuussa. Tuomio annettiin noin kaksi viikkoa sitten. Maanpetosoikeudenkäynnit ovat Venäjällä salaisia, jonka vuoksi tieto tuomioista saadaan usein viikkoja tai kuukausia myöhemmin.

FSB:n mukaan Laletina syyllistyi rahallisen avun antamiseen vieraalle vallalle tarkoituksenaan vaarantaa Venäjän federaation turvallisuutta. Laletina kuitenkin selvisi verrattain helpolla: Maanpetoksesta tuomitaan Venäjällä 12-20 vuoden vankeusrangaistus, mutta siperialaisnuori selvisi vain yhdeksällä.

– Menin takaisin selliini ja iloitsin, vain yhdeksän vuotta, Laletina kertoi kirjeessä ystävälleen.

Venäjän viranomaiset hyödynsivät Laletinaa myös varoittavana esimerkkinä. Hänen pidätyksensä kuvattiin, ja Laletinan mukaan video näytettiin paikallisella televisiokanavalla. Myös Tomskin alueen FSB julkaisi videon sosiaalisen median kanavissaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Videolla kasvonsa peittäneet FSB:n agentit ohjaavat käsiraudoitettua Valetinaa pitkin käytävää.

Tapaus ei ole Venäjällä ainut laatuaan, sillä maanpetostuomiot ovat lisääntyneet Ukrainan sodan aikana radikaalisti.

RFE/RL:n mukaan vuonna 2023 yhteensä 862 ihmistä tuomittiin joko maanpetoksesta, perustuslaillisen järjestyksen vaarantamisesta, vakoilusta tai yhteistyöstä vieraan vallan kanssa. Luku on kymmenenkertainen sotaa edeltävään aikaan verrattuna.

Ilja Remeslon motiiveja mietitään, samoin hänen kohtaloaan.
Tutkijan mukaan venäjänkielisen väestön separatismi on marginaalista.
Tutkijan mukaan presidentin katoaminen julkisuudesta, internetkatkosten leviämien ja valvonnan kiristyminen nivoutuvat yhteen.
Mainos