Venäläinen kirjailija ja toimittaja Arkadi Babtšenko nousi kansainväliseen julkisuuteen vuonna 2018, kun Ukrainan sisäministeriö ilmoitti hänen kuolleen salamurhaajan luoteihin Kiovassa. Pian kävi kuitenkin ilmi, että Ukrainan viranomaiset olivat lavastaneet salamurhan osana operaatiota, jonka tarkoituksena oli paljastaa Venäjän tiedustelupalvelujen juoni Babtšenkon ja noin 30 muun Vladimir Putinin vastustajan eliminoimiseksi.
Viimeiset kolme vuotta Babtšenko on asunut Virossa ja kerännyt tukea Ukrainan käymälle puolustustaistelulle Venäjän aggressiota vastaan ja kirjoittanut Ukrainan sotaa käsittelevän kirjan, joka ilmestyy ruotsiksi nimellä Rysslands förlorade seger (suom. Venäjän menetetty voitto).
– Minut, nuorukainen Moskovan alueelta, lähetettiin 18-vuotiaana sotaan. Sekin oli valloitussota – olin sotilas miehitysarmeijassa paikassa, josta minulla ei ollut aavistustakaan. On selvää, että se vaikutti minuun voimakkaasti, ensimmäiseen Tšetšenian sotaan neuvostoarmeijan riveissä osallistunut Babtšenko (s. 1977) kertoo Dagens Nyheterille antamassaan haastattelussa.
Vuonna 1999 Babtšenko joutui palaamaan takaisin Tšetšeniaan, jossa sodittiin jälleen. Traumaattisista kokemuksistaan hän on kirjoittanut kirjan Sodan värit, joka on julkaistu myös suomeksi vuonna 2010.
”Venäjä – ortodoksinen Iran”
Babtšenkon käsitys Vladimir Putinin johtamasta nyky-Venäjästä on synkkä. Hän luonnehtii maata ”ortodoksiseksi Iraniksi”.
– En voisi vähempää välittää siitä, mitä Venäjälle tapahtuu. Venäjälle on käymässä samoin kuin Saksalle kahden maailmansodan välillä. Saksa hävisi ensimmäisen, mistä seurasi nöyryytyskompleksi ja vaatimus revanssista. Sitten ilmestyi Adolf Hitler ja aloitti toisen maailmansodan. Putin ei ole vielä Hitler. Venäjä häviää sodan Ukrainassa, ja sen jälkeen tulee todellinen Hitler tai (Josif) Stalin, Babtšenko sanoo.
Hän ei osaa kuvitella, että Venäjä kääntyisi tulevaisuudessakaan kohti aitoa demokratiaa.
– Vuonna 1914 venäläiset tukivat innokkaasti tsaari Nikolai II:ta tämän julistaessa sodan Saksalle. Neljä vuotta myöhemmin, tappion jälkeen, tsaari teloitettiin. Sitten tulivat (Vladimir) Lenin ja Stalin, hän toteaa.
Suursodan uhka
Todennäköisin skenaario on Babtšenkon mielestä se, että putinistinen hallinto jatkaa vielä seuraavat 10–15 vuotta ja että Venäjä eristäytyy yhä totaalisemmin Euroopasta.
– Iran on ollut eristyksissä 40 vuotta, mutta ajatollahien hallinnon asema on edelleen järkkymätön. Näin käy myös Venäjällä. Kyse on vain siitä, onko hallinnolla voimia vahvistaa asevoimiaan niin, että se kykenee aloittamaan uuden sodan. Pelkään, että edessämme on eurooppalainen suursota, hän sanoo.
Putin ei voi hänen mukaansa milloinkaan myöntää häviävänsä, mutta kykenee oppimaan virheistään ja pelaamaan pitkää peliä.
– Meidän on ymmärrettävä, että itärajoillamme vaanii vaara tulevina vuosina, kenties jopa vuosikymmeninä. Venäjästä ei ole tehty vain valtiota, jolla on fasismin piirteitä, vaan puhtaasti fasistinen valtio, hän varoittaa.
