Vaikka Venäjän hallinto liukuu yhä syvemmälle brutaaliin diktatuuriin, se pyrkii ainakin toistaiseksi ylläpitämään tasapainoa arvaamattoman ulkopolitiikan ja rationaalisen talouspolitiikan välillä, sosiologi Arnold Hatšaturov toteaa ajatushautomo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.
Niin kauan kuin näin on, Venäjän virallisilla tilastoilla on hänen mukaansa tutkijoille ainakin jonkinlaista arvoa.
– Venäjän hallitusta on viime vuosina syytelty lukujen peukaloinnista. Onkin totta, että tutkijoilla on runsaasti syytä kyseenalaistaa tilastojen aitous: yhä suurempi osa tiedoista on salaisia, ja monet luvut on selvästi laskettu miellyttämään Kremliä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Venäjän tilastoista olisi tullut yhtä merkityksettömiä kuin neuvostoaikaiset edeltäjänsä. Ne kuitenkin vaativat huolellisempaa tulkintaa, Hatšaturov sanoo.
Venäläisten tilastojen kritisointi on hänen mukaansa täysin perusteltua sinänsä, sillä virallisia lukuja on usein todistettavasti manipuloitu. Esimerkiksi kuolleisuustilastoissa itsemurhia on luokiteltu ”vammoiksi, joiden aiheuttajaa ei ole määritelty” ja verenkiertosairauksien aiheuttamia kuolemia ”vanhuuden aiheuttamiksi”. Vastaavia ongelmia on kaikilla virallisten tilastojen osa-alueilla.
– Taloustieteilijät väittävät, että Venäjän ennätyksellisen alhainen köyhyysaste johtuu pikemminkin uudesta laskentamenetelmästä kuin elintason todellisesta noususta. Sosiologit huomauttavat aivan oikein, että rikostilastot heijastavat kiintiöitä noudattavien turvallisuuspalvelujen prioriteetteja, eivät todellista rikollisuutta. Ympäristöaktivistien mukaan Venäjän ilmansaasteita koskevia tietoja ei voi ottaa vakavasti, koska ne perustuvat yritysten omiin raportteihin, Hatšaturov toteaa.
Vladimir Putin on hänen mukaansa mieltynyt tilastoihin, jotka näyttävät kumoavan synkät länsimaiset ennusteet. Kun tämä yhdistetään neuvostoliittolaiseen huijausperinteeseen, hallinnon lisääntyvään autoritaarisuuteen ja salailun laajentumiseen, saatavilla olevien lukujen oikeellisuutta on perusteltua kyseenalaistaa.
– Kaikkiin hallituksen laskelmiin on suhtauduttava varauksella – varsinkin kun kyse on maasta, jossa ei ole vallanjakoa eikä tilastoinnin riippumattomuutta turvaavia instituutioita, hän sanoo.
Hyvä uutinen on hänen mukaansa se, että jopa huonot tai vääristyneet tiedot voivat olla hyödyllisiä, kunhan ymmärretään, mikä niissä ei pidä paikkaansa. Tutkijat voivatkin tilastojen pohjalta edelleen arvioida monenlaisia ilmiöitä, kuten vaikkapa äänestyslippujen väärentämisen laajuutta tai kaunisteltujen lukujen taakse piilotettua todellista koronaviruskuolleisuutta.
– Jos hallinto jossain vaiheessa päättää luoda rinnakkaistodellisuuden, jossa raportteihin kirjataan yksi tarina ja yleisölle kerrotaan toinen, sitä järjestelmää ei rakenneta päivässä. Jos niin tapahtuu, se käy nopeasti ilmeiseksi. Siihen asti on tärkeää jatkaa rivien välistä lukemista, Hatšaturov toteaa.
