Venäläinen sotilas paljastaa: Näin meidät oikeasti koulutettiin sotaan

Hyökkääjä oli pahasti valmistautumaton pitkäkestoiseen kulutussotaan.
Venäläisiä sotilaita panssariajoneuvossa. AFP / LEHTIKUVA / ANDREY BORODULIN
Venäläisiä sotilaita panssariajoneuvossa. AFP / LEHTIKUVA / ANDREY BORODULIN

Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022 olettaen sodan jäävän lyhyeksi operaatioksi.

Sittemmin on käynyt ilmi, että Venäjän asevoimat oli monilta keskeisiltä osin valmistautumaton pitkäkestoiseen kulutussotaan, toteaa brittiläinen historioitsija ja kirjailija Chris Owen X-palvelussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän on jakanut tilillään venäläisen Vault No.8 -nimisen sotabloggaajan ja sotilaan Telegram-kirjoituksen, jonka mukaan sopimussotilaat (ammattisotilaat) lähtivät sotaan puutteellisella koulutuksella.

Vaikka sotilaat hallitsivat oman kalustonsa ja aseidensa käytön sekä huollon perustasolla, yleissotilaalliset taidot olivat heikkoja. Esimerkiksi juoksuhautojen kaivamista tai suojattujen asemien rakentamista ei harjoiteltu kunnolla. Rakennusmateriaaleja ei varattu, ja leiriytyminen perustui usein telttamajoitukseen.

– Sodan alettua sotilaat joutuivat opettelemaan linnoittautumisen käytännössä rintamalla, Vault No.8 kertoo.

Puutteellinen osaaminen johti virheisiin, minkä seurauksena juoksuhautojen seinämät sortuivat talvella 2022–2023 ja vielä seuraavanakin talvena. Myös tuliasemien valmistelu kranaatin- ja raketinheittimille, tykistölle ja panssarintorjuntaohjuksille oli puutteellista.

Naamiointiverkkoja ei juurikaan ollut.

– Ne oli varastettu ennen sotaa. Vapaaehtoiset paikkasivat puutteita lahjoituksilla.

Poimintoja videosisällöistämme

Rykmentin esikuntatoiminta kärsi rakenteellisista ongelmista. Harjoituksissa rykmentin johto keskitettiin yhteen tiiviiseen komentopaikkaan useiden erillisten sijaan.

– Yksi ohjusisku ja kaikki kuolisivat.

Henkilöstövajaus esti useiden komentopisteiden ja toimivan viestintäjärjestelmän rakentamisen.

– Sodan ensimmäiset seitsemän kuukautta rykmentti toimi käytännössä yhden komentopaikan varassa.

Huolto- ja lääkintähenkilöstön koulutus tapahtui erillään taistelujoukoista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Huoltokeskukset rakennettiin tiiviisti ja helposti havaittaviksi, eikä maanalaisia ruokaloita tai hajautettuja keittiöratkaisuja käytetty.

Lääkintähenkilöstö ei organisoinut etulinjasta sairaaloihin ulottuvaa evakuointiprosessia, eikä lääkintäyksiköillä ollut omaa viestintäjärjestelmää.

– Tämä oli heidän valmiustasonsa sotaan mennessään.

Mainos