Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Elina Lepomäen lisäksi edustajat Anders Adlercreutz (r.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Antero Vartia (vihr.).
Kirjallisessa kysymyksessä toivotaan täsmennystä Suomen kantaan Nord Stream 2 -hankkeessa. Kyseessä on vuosina 2011–2012 käyttöön otetun Venäjän Laukaansuusta Saksan Greifswaldiin kulkevan kaasuputken jatkohankkeesta. Sekä alkuperäisen kaasuputkiyhtiön että jatkohanketta valmistelevan yhtiön enemmistöomistaja on Gazprom, joka puolestaan on Venäjän enemmistöomistuksessa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi viime joulukuussa, että hanke ei ole Suomelle ”poliittinen kysymys”, vaan ”kaupallinen hanke” Helsingin Sanomien huhtikuisen jutun mukaan Sipilä oli myös todennut, että Suomelle riittäisi, että hanke on ympäristönormien mukainen ja oikeusasiat EU-komission tarkastamia.
Suomen kanta poikkeaa useiden muiden Euroopan maiden näkemyksistä. Baltian maat, Puola ja eräät keskisen Euroopan EU-maat ovat vaatineet luopumista Nord Stream 2 -hankkeesta. Putkea vastaan ovat asettuneet myös Euroopan parlamentin suurin ryhmä, keskusta-oikeistolainen EPP-ryhmä sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.
Yhdysvaltojen varapresidentti Joe Biden varoitteli EU:ta elokuun lopussa lisäämästä kaasuriippuvuutta Venäjästä. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on kertonut, että hankkeesta laaditaan turvallisuuspoliittinen analyysi kun sitä virallisesti esitetään.
Kirjallisen kysymyksen allekirjoittajat muistuttavat, että Suomi on mukana EU:n Energiaunionissa, jonka yhtenä tarkoituksena on vähentää riippuvuutta tietyistä polttoaineista, energiantoimittajista ja toimitusreiteistä. Energiaunioni herätettiin henkiin Ukrainan sodan vuoksi, sillä useiden jäsenmaiden katsottiin olevan liian riippuvaisia vain muutamasta energiamuodosta, eli käytännössä venäläisestä kaasusta.
Venäjän etupiiripolitiikka Itä-Euroopassa on viime vuosina herättänyt huolta kansainvälisessä yhteisössä.
Kirjallisen kysymyksen allekirjoittajat kysyvät näkeekö hallitus Nord Stream 2 -hankkeessa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ja aikooko se laatia turvallisuuspoliittisen analyysin naapurimaa Ruotsin tavoin.