Sopimukset kasvattavat EU:n vaikutusvaltaa idässä. Niiden myötä uudet kumppanimaat sitoutuvat täyttämään unionin sanelemat muun muassa ihmisoikeuksia, demokratian edistämistä ja talousuudistuksia koskevat ehdot.
Vastineeksi EU purkaa kaupan esteitä, kuten tullitariffeja. Sopimus johtaa yksin Ukrainan vientisektorilla valtaviin säästöihin vuosittain. Kokonaisuudessaan maan EU-viennin arvioidaan kasvavan noin miljardilla eurolla vuodessa.
Sopimuksien alkuvuosina Ukraina, Georgia ja Moldova nauttivat vapaammasta pääsystä EU-alueelle, kuin EU niiden markkinoille.
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko on kuvaillut sopimusta välineeksi, joka valmistaa Ukrainaa täyteen EU-jäsenyyteen.
”Ukraina on eurooppalainen valtio, joka jakaa Euroopan yhteiset demokratian ja oikeusvaltion periaatteet ja on nyt tehnyt valinnan EU-jäsenyyden puolesta”, Poroshenko kommentoi Wall Street Journalin mukaan Brysselissä ennen sopimuksen allekirjoittamista.
”Haittaa kauppaa Venäjän kanssa”
Venäjän ulkoministeriöstä todettiin torstaina, että sopimukset voivat vahingoittaa Venäjän taloutta.
”Mielestämme EU ei ole onnistunut osoittamaan sopimusten hyötyjä”, ulkoministeriön tiedotteessa sanottiin.
Venäjän ulkoministeriössä sopimukset nähdään uhkana sen kauppasuhteille Moldovan, Georgian ja Ukrainan kanssa.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi keskiviikkona Voice of Russialle, että Venäjä voi ryhtyä toimenpiteisiin maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen nojalla, mikäli se katsoo EU-sopimusten vahingoittavan Itsenäisten valtioiden yhteisön IVY:n välisen vapaakauppa-alueen toimintaa.
Ukraina ja Georgia ovat molemmat entisiä IVY:n jäseniä. Moldova kuuluu siihen edelleen.
”Aiomme ryhtyä WTO:n sääntöjen mukaisiin suojaaviin toimenpiteisiin heti, kun vapaakauppakumppaniemme EU:n kanssa solmimat sopimukset astuvat voimaan ja alkavat vaikuttaa negatiivisesti IVY:n toimintaan”, Lavrov sanoi.