CNN:n lähteet kertovat Venäjän onnistuneen viime kuukausina enenevässä määrin harhauttamaan elektronisella häirinnällä Ukrainan HIMARS-raketinheittimien ohjusten GPS-järjestelmää, jolloin ohjukset eivät ole osuneet maaleihinsa. Ohjusten vähenevä tehokkuus on pakottanut Ukrainan ja Yhdysvaltain asevoimat ja järjestelmän valmistajat vastatoimiin.
Kun lähestyvä ohjus tulee elektronisen häirintälaitteen vaikutusalueelle, se menettää yhteytensä sen lentorataa jatkuvasti korjaavaan satelliittisignaaliin ja jatkaa lentoaan viimeisimmän vastaanottamansa ohjaussignaalin mukaisesti. Kun GMLRS-ohjus iskeytyy normaalisti parin kolmen metrin sisään ohjelmoidusta pisteestä, ilmavirtausten ja muiden luonnollisten tekijöiden vaikutuksesta ohjus saattaa häirinnän onnistuessa mennä parhaimmillaan 10–15 metriä maalin ohi.
HIMARS:in ohjelmistoa täytyy konfiguroida uudelleen Venäjän häirintäteknologian kehittyessä. Menossa on kissa ja hiiri -leikki, jossa kumpikin osapuoli vastaa toistensa teknologian muutoksiin. Ei ainoastaan HIMARS:in valmistajat, vaan kykyjensä mukaan kaikki aseiden ja asejärjestelmien valmistajat seuraavat tilannetta Ukrainassa ja parantavat tuotteitaan päivittämällä niiden hakeutumisjärjestelmiä ja elektronista häirinnänsietoa.
Ukrainan asevoimat puolestaan metsästää Venäjän elektronisen sodankäynnin (elso) laitteita, jotka on useimmiten sijoitettu jonkun matkan päähän suojattavista kohteista. Elso-järjestelmien löytyminen usein auttaa löytämään arvokkaita, niiden suojaamia kohteita.
Laitteet itsessään ovat voimakkaina säteilijöinä erinomaisia maaleja Yhdysvaltain Ukrainan ilmavoimille toimittamille AGM-88 HARM -ohjuksille. Ne hakeutuvat säteilylähteisiin sitä paremmin, mitä voimakkaammin se säteilee. Tässä suhteessa venäläisissä elso-laitteissa on vakavia puutteita. Se ei ole edes niiden ainoa puute, koska niiden säteily häiritsee vaikutusalueellaan kaikkea navigointia ja viestintää erottelematta omia vihollisista, mikä voi vaikeuttaa Venäjän omien joukkojen johtamista.
Ainoa mahdollisuus välttyä siltä on käyttää langallista viestintää, joka on aktiivisella, epäsuoran tulen alla olevalla rintama-alueella varsin tehotonta. Voimakkaiden elso-laitteiden käyttö edellyttää myös valtavasti sähköenergiaa, jota ei ole aina saatavissa lähellä rintamaa.
