Poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilän mukaan Euroopan tulevaisuus on energian osalta heikko, jos Venäjä sulkee hanat Eurooppaan ja alkaa myydä kaasua Kiinaan.
Viime toukokuussa Kiina ja Venäjä pääsivät sopimukseen venäläisen maakaasun myynnistä Kiinaan. Samalla allekirjoitettiin lukuisia muita kauppa- ja yhteistyösopimuksia.
– Tässä tilanteessa, jossa Kiina ja Venäjä toisensa kohtaavat, Kiina onkin se isoveli. Suostuuko Venäjän presidentti Vladimir Putin astumaan pikkuveljenä ison Kiinan kainaloon? Sitä minä kovasti epäilen, Hentilä toteaa.
– Kiina on suuri talousmahti, ja sen talous nousee pian Yhdysvaltojen taloutta suuremmaksi. Kiina on vahvistunut selvästi myös sotilaallisesti. Kysymys kuuluu, kärsiikö Putinin suurvaltaimago siitä, että hän joutuu kallistamaan päänsä itäisen isonveljen suuntaan.
Ukraina ilmoitti lokakuun lopussa maakaasusovusta Venäjän kanssa. Venäjä katkaisi Ukrainalta kaasun kesäkuussa. Osapuolet kiistelevät Ukrainan maksamattomista kaasulaskurästeistä ja uudesta kaasun hinnasta, jota Venäjä korotti rajusti pian Ukrainan vallankumouksen jälkeen. Kiista koskee myös muita valtioita, koska iso osa Keski- ja Kaakkois-Euroopan käyttämästä kaasusta tulee Ukrainan kautta Venäjältä.
Kylmän sodan jälkeisen maailmanjärjestyksen muodostuminen on Hentilän mukaan ollut karikkoista ja poukkoilevaa. Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja kylmä sota päättyi, tulevaisuuden kuviteltiin olevan auvoisaa vailla viholliskuvia.
– Hyvin pian esille nousivat pelot islamilaista maailmaa kohtaan vuoden 2001 Yhdysvalloissa tapahtuneiden WTC-iskujen myötä. Iskut vaikuttivat sekä Afganistanin että Irakin sotien syttymiseen. Myös Ukrainan kriisiä on verrattu ihan aiheellisesti kylmään sotaan ja sen paluuseen. Venäjän ja lännen väliset suhteet näyttävät heikentyneen pitkäksi aikaa.