Viime vuosina Venäjän ydinaseita koskeva sapelinkalistelu on saanut Naton kiinnittämään uudelleen huomiota ydinasekysymyksiin, arvioi Upin tutkija Leo Michel tuoreessa julkaisussa NATO as a ”Nuclear Alliance”:
Naton uusi huomio ydinaseisiin on hänen mukaansa osa puolustusliiton laajempaa työtä pelotevaikutuksen ja kollektiivisen puolustuksensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä työ nojaa enimmäkseen muihin kuin ydinaseisiin liittyviin kyvykkyyksiin ja muutoksiin Naton Pohjois-Euroopan tavanomaisissa joukoissa.
Toistaiseksi Naton vastaus Venäjän retoriikkaan ja toimiin on Michelin mielestä selvimmin nähtävissä niissä tiukentuneissa julistuksissa, joista puolustusliitto sopi huippukokouksessaan Varsovassa viime vuoden heinäkuussa.
Michel muistuttaa, että kolme ”ydinkumppanimaata” Yhdysvallat, Britannia ja Ranska ovat sitoutuneet uudistamaan strategiset ydinaseensa tulevan vuosikymmenen aikana.
Lisäksi monet ydinaseettomista liittolaismaista vaikuttavat hänen mukaansa olevan valmiita osallistumaan lähitulevaisuudessa Naton ydinpelotteen ylläpitoon. Ydinpelote rakentuu Yhdysvaltain Eurooppaan sijoittamien ei-strategisten ydinaseiden varaan.
