Lähes kolme vuotta kestäneen soutamisen ja huopaamisen tuloksena Venäjän ja Valko-Venäjän johtajat ovat onnistuneet listaamaan 28 osa-aluetta, joissa maiden on määrä syventää taloudellista yhdentymistään.
Sovitut tavoitteet ovat kuitenkin Venäjä-asiantuntija Katia Glodin mukaan yhä määrittelyiltään ylimalkaisia ja julistuksellisia, joten niiden käytännön toimeenpanosta saattaa muodostua pitkällinen ja täynnä sudenkuoppia oleva prosessi.
Kremlin vaatimukset maiden välisestä poliittisesta unionista Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka on kyennyt edelleen torjumaan, mutta vastustettuaan pitkään ja sinnikkäästi sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä hän näyttää nyt antavan siinä Vladimir Putinille periksi, päättelee Glod.
– Mailla on jo yhteinen ilmapuolustuksen infrastruktuuri, niillä on yhteisesti asetettuja joukko-osastoja Valko-Venäjän läntisen sotilaspiirin alueella ja ne toteuttavat säännöllisesti yhteisiä sotaharjoituksia, kuten valtavan Zapad-21-harjoituksen tässä kuussa, hän kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Nyt maat ovat perustaneet myös yhteisen ilmapuolustuksen koulutuskeskuksen läntiselle Valko-Venäjälle.
– Siihen on sisältynyt kehittyneiden venäläisten S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmien ja venäläisessä komennossa olevien Suhoi SU-30SM -monitoimihävittäjien sijoittaminen alueelle, Glod sanoo.
Vielä taannoin Lukašenka oli nimenomaisesti vakuuttanut, että ensimmäistäkään venäläistä tukikohtaa ei tultaisi Valko-Venäjän maaperällä näkemään.
Tavoitteena totaalinen ylivalta
Sekä Lukašenka että Putin ovat Glodin mukaan paitsi autoritaarisia johtajia, myös kovia neuvottelijoita, jotka tarvitsevat toistensa tukea yhä diktatorisemmille otteilleen.
– Lukašenkan synkkä ansioluettelo, johon sisältyvät kotimaisten vastustajien brutaali sorto, lentokonekaappaus, yritys kidnapata vallanpitäjiä arvostellut olympiaurheilija ja pakolaiskriisin synnyttäminen EU:n rajoille, on Kremlin täysin hyväksymä, hän sanoo.
Putin haluaa hänen mukaansa ennen kaikkea torjua Valko-Venäjän poliittisen kriisin leviämisen Venäjälle.
– Samalla Putin käyttää edelleen hyväkseen Lukašenkan heikkoutta edistääkseen Venäjän pyrkimyksiä palauttaa maa hallintaansa. Se on pitkä tie, mutta molemmat maat ovat jo kulkeneet sitä huomattavan matkan, hän toteaa.