Pahamaineisen Wagner-yksityisarmeijan kanssa läheisessä yhteistyössä toteutetulla sudanilaisen kullan salakuljetusoperaatiolla on ollut tutkija Ben Dubow’n mukaan ratkaisevan tärkeä merkitys Venäjän maksuvalmiuden varmistamisessa lännen asettamien talouspakotteiden keskellä.
– Sudanin syöksyessä yhä syvemmälle tuhoisan sisällissodan syövereihin Venäjä joutuu tasapainoilemaan epävarmassa tilanteessa. Wagner Groupin palkkasotilaiden ja Venäjän hallinnon – heidän johtajansa Jevgeni Prigožinin oletetun murhaajan – väliset suhteet olivat jo ennestään kireät, ja nyt ne ovat liittoutuneet vastakkaisten ryhmittymien kanssa, Center for European Analysis -ajatushautomossa työskentelevä Dubow sanoo artikkelissaan.
– Asetelma kärjistyy juuri nyt, kun Venäjän on tasapainotettava tulovirtojaan, geopoliittisia pyrkimyksiään arabimaailmassa sekä virallisten ja puolivirallisten organisaatioidensa keskinäistä yhtenäisyyttä, hän toteaa.
Venäjän lähestymistapa suhteessa Sudaniin on ollut Dubowin mukaan kaksijakoinen. Kreml on antanut maan sotilashallinnolle symbolisen tukensa, mutta ei ole tehnyt käytännössä mitään rajoittaakseen Wagnerin antamaa tukea kapinallisjoukoille.
Sudanissa vuoden 2021 toteutetun vallankaappauksen jälkeen maan sotilasjohto on tiettävästi halunnut purkaa Venäjän kannalta tärkeän Punaisenmeren satamasopimuksen. Kremlin näkökulmasta toisessa vaakakupissa on kuitenkin Wagnerin turvaama laajamittainen kullan salakuljetus, jonka merkitys on Dubow’n mukaan noussut raskaiden pakotteiden koetteleman Venäjän talouden kannalta jopa elintärkeään rooliin.
Yhtälön vaikeutta kuvastaa hänen mukaansa se, että Wagnerin johto ja rivimiehet tuntevat katkeruutta Prigožinin synkästä kohtalosta, mutta Sudaniin lähetetyt taistelijat ovat edelleen pitkälti riippuvaisia Kremlistä oman toimintansa viimekätisenä takaajaa.
– Venäjä harjoittaa Sudanissa liittoutumien ja intressien monimutkaista ja uhkarohkeaa nuorallatanssia. Jossain vaiheessa – pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin – se on valintojen edessä, Dubow arvioi.
