– Suomalaiselle kunnostusosaamiselle on nyt tilausta sekä Venäjän rajajoilla että laajemminkin, kun vesistöjen kunnostusta ollaan nostamassa mukaan juuri valmisteilla olevaan koko Venäjän vesistrategiaan, kirjoittaa Suomen ympäristökeskuksen maisema-arkkitehti Jukka Jormola SYKEn blogissa.
Rajajokien kalataloudellista kunnostusta on Venäjällä yritetty edistää useissa EU:n rahoittamissa projekteissa, mutta käytännön toimenpiteitä on päästy toteuttamaan vain vähän.
– Suomen puoleisia osuuksia on kyllä saatu kunnostettua. Vaalimaanjoelta on hyviä esimerkkejä patojen purkamisesta ja muuttamisesta kaloille kulkukelpoisiksi.
Jormolan mukaan Venäjän puoleisilla jokiosuuksilla kunnostukset ovat tyssänneet paljolti lupaviranomaisiin.
– Jotain on sentään Venäjän puolellakin saatu aikaan: Hiitolanjoella Laatokan lohi pääsee raja-aidan ja patorakenteiden purkamisen ansiosta alimmalle Suomen puoleiselle voimalaitokselle.
Petroskoin Lososinka-joelle suunniteltiin SYKEssä luonnos Pietari Suuren padon muokkaamiseksi Äänisen lohen nousureitiksi ja lisääntymisalueeksi, mutta hanketta ei saatu toteutukseen konsultin jätettyä tekemättä luvatut piirustukset hankkeeseen.
– Petroskoin kaupunki yrittää edelleen saada toteutukseen uutta rahoitusta EU-rahojen mentyä hukkaan.
Padon alapuolista lyhyttä jokiosuutta on kunnostettu Äänisen lohen lisääntymisalueeksi paikallisen kalantutkimuslaitoksen toimesta.
– Jokiosuus onkin harvoja malliksi kelpaavia virtavesikunnostuksen esimerkkejä Venäjällä. Pitkäaikaisesta yhteistyöstä Suomen kalantutkimuksen kanssa on ollut ilmeistä hyötyä.
Jormolan mielestä valmisteilla olevaan Venäjän vesistrategiaan kaivataan kommentteja myös Suomesta.
– Tähän kannattaa tarjota malliksi Suomen vesistökunnostustrategiaa. Vesistöjen ja kalojen tutkimus ovat Venäjällä vahvasti eri sektoreita ja niiden välistä yhteistyötä on ollut vain vähän. Venäjän kalatutkijoilla kunnostuksen tietotaitoa kuitenkin löytyy.
– Venäjällä on rakennettu pitkiä voimalaitosten ohitusuomia sammille Don-joella. Sellaisia tarvittaisiin lohia varten Vuokselle Imatran alapuolella ja Syvärille Laatokan ja Äänisen välillä. Vastaaville olisi tarvetta ympäri maailmaa.