Venäjän raportoidaan laajentavan merkittävästi tukikohtaverkostoaan Pohjoismaiden ja Baltian läheisyydessä.
Petsamo, jossa koulutetaan Venäjän asevoimien arktiseen sodankäyntiin erikoistuneita joukkoja, tavoittelee amerikkalaistutkija Paul Goblen mukaan suljetun sotilaskaupungin statusta.
Venäjän suljettujen sotilaskaupunkien juuret juontavat neuvostoajan äärimilitarisoituun järjestelmään, johon kuului sekä virallisesti suljettuja kaupunkeja (ven. ZATO, zakrytoje administrativno-territorialnoje obrazovanije) että tosiasiallisesti suljettuja sotilas- ja teollisuuspaikkakuntia, joilla ei ollut muodollista statusta. Niihin pääsy ja niistä poistuminen edellytti erityistä viranomaislupaa, ja monet niistä eivät edes esiintyneet Neuvostoliitossa julkaistuilla kartoilla.
Esimerkiksi virolainen noin 16 000 asukkaan Paldiski, jonne oli sijoitettu Neuvostoliiton Itämeren laivaston tärkeä koulutuskeskus ja kaksi sotilaskäyttöön tarkoitettua salaista ydinreaktoria, oli suljettu kaupunki vuosikymmenten ajan.
Pitkän tiedustelu-uran tehnyt Goble pitää epätodennäköisenä, että Petsamo saisi ainakaan tässä vaiheessa paikallisten viranomaisten toivomaa rahoitusta Venäjän puolustusbudjetista, sillä alueella olevien joukkojen vahvuus on laskenut vuodesta 2022 lähtien Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan ja taistelukentällä kärsittyjen raskaiden tappioiden myötä.
Satelliittikuvissa ei hänen mukaansa myöskään toistaiseksi näy sellaista rakentamista, joka viittaisi uusien joukkojen siirtämiseen alueelle. Tämä voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa siinä tapauksessa, että Vladimir Putinin hallinto olisi jo valmistelemassa mahdollista tulevaa operaatiota Suomea, Norjaa tai molempia maita vastaan, hän painottaa.
Jäämereen rajoittuva Petsamo oli osa Suomea – ”Suomi-neidon itäinen käsivarsi” – vuonna 1920 solmitusta Tarton rauhansopimuksesta Moskovan välirauhaan 1944.