Yhdysvaltojen oli tänä vuonna määrä toimia vuorostaan G7-ryhmän huippukokouksen isäntänä. Presidentti Donald Trumpin suunnitelmat ovat kuitenkin kokeneet takaiskun toisensa jälkeen.
Ensin kokous oli määrä järjestää Trumpin omistamalla golfklubilla Miamissa, mutta sekä demokraatit että republikaanit tyrmäsivät hankkeen. Sen jälkeen paikaksi valittiin presidentin loma-asunto Camp David, mutta koronaviruspandemia esti tapaamisen toteutumisen.
Lopulta kokous oli tarkoitus toteuttaa videoyhteyden välityksellä, kunnes Trump yllättäen ehdotti valtiojohtajien sittenkin kokoontuvan USA:ssa. Kun Saksan liittokansleri Angela Merkel kieltäytyi kutsusta koronatilanteeseen viitaten, Trump perui tapaamisen ja julisti G7:n aikansa eläneeksi.
– En koe G7:n edustavan asianmukaisesti sitä, mitä maailmassa tapahtuu, Trump totesi toimittajille toukokuun lopulla.
Samalla hän kertoi kaavailevansa uutta G11-ryhmää, johon kuuluisivat nykyisten G7-maiden lisäksi myös Australia, Etelä-Korea, Intia ja Venäjä. Ryhmän perustava kokous järjestettäisiin ensi syksynä Yhdysvalloissa.
G7 on maailman kehittyneimpien talouksien vuoropuhelufoorumi, jonka muodostavat USA:n lisäksi Britannia, Italia, Kanada, Ranska, Saksa ja Japani.
”Kuin kettu kanatarhassa”
Arvovaltaista Council on Foreign Relations -ajatushautomoa edustavan Stewart Patrickin mielestä presidentti Trumpin ehdotus nykyisen G7-formaatin laajentamisesta on erittäin perusteltu sinänsä.
– On pakottavia syitä avata G7:n ovet Etelä-Korealle ja Australialle, jotka ovat elinvoimaisia demokratioita ja myös merkittäviä talouksia – 12. ja 14. sijalla maailmassa. Myös Intia, joka on maailman suurin demokratia ja 1,3 miljardilla asukkaallaan toiseksi väkirikkain valtio, ansaitsee tulla harkituksi, Patrick sanoo World Politics Review -lehdessä.
– Trumpin ehdotus Venäjän ottamisesta mukaan olisi sen sijaan katastrofaalinen. Se toisi autoritaarisen ketun demokraattiseen kanalaan rampauttaen ryhmän symbolisen ja käytännöllisen merkityksen liberaalien arvojen ja sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen tukipilarina, hän toteaa.
Euroopan unionin, joka on pitkään osallistunut G7-kokouksiin epävirallisessa roolissa, Patrick näkisi mielellään ryhmän uutena täysjäsenenä Etelä-Korean ja Australian rinnalla.
– EU:n täysjäsenyys korostaisi G10:n demokraattista luonnetta ja vahvistaisi G7:n ulkopuolelle jääneiden 24 eurooppalaisen demokratian ääntä, hän painottaa.
Center for Strategic & International Studies -ajatuspajan (CSIS) tutkijat Mark Sobel ja Matthew Goodman yhtyvät pitkälti Patrickin näkemykseen.
– Trump on oikeassa siinä, että aika on ajanut G7:n ohi. Se ei kuitenkaan ole seurausta siitä, että Venäjä on suljettu ulos, he sanovat.