Paine hakata koskemattomia metsäalueita ja suojametsiä kasvaa. Pidentyneet kuljetusmatkat ovat nostaneet jo ennestään huonosti kannattavan puunkorjuun kustannuksia, ja erityisesti havutukin saatavuudessa on ongelmia.
Markkinavoimat pakottavat yritykset etsimään ratkaisua puuhuollon tehostamiseen, kertoo Metsäntutkimuslaitos Metla.
Tavoitteena intensiivinen metsätalous
Tällä hetkellä Venäjän metsäalan toimijat poliitikkoja myöten ovat yksimielisiä siitä, että jo hyödynnetyissä talousmetsissä on siirryttävä intensiivisen metsätalouden malliin. Siinä metsänkasvatus perustuu pitkän tähtäimen suunnitteluun, tavoitteena on tehokas puuntuotanto.
Tavoitteeseen päästään aktiivisella metsänviljelyllä, taimikonhoidolla ja kasvatushakkuilla, joilla nopeutetaan metsän kehitystä ja parannetaan puuston laatua. Sopiviksi kohteiksi nähdään ne alueet, joilla on jo olemassa kohtuullinen infrastruktuuri.
Intensiivinen metsätalous ei ole uusi käsite Venäjällä. Jo 1800-luvun lopulla perustettiin koemetsiköitä, joissa kasvatushakkuilla lisättiin puunsaantoa ja lyhennettiin kiertoaikaa. Saadut kokemukset kuitenkin unohdettiin vallankumouksen tuoksinassa.
Intensiivisen ja kestävän metsätalouden periaatteita on jälleen esitelty 1990-luvulta alkaen esimerkiksi WWF:n Pihkovan mallimetsäalueella ja useissa hankkeissa, joita on toteutettu muun muassa suomalais-venäläisenä yhteistyönä sekä tutkimuslaitosten ja yritysten voimin.
Asian edistämiseksi on perustettu demonstraatiokohteita, tuotettu julkaisuja ja laadittu uusia normiluonnoksia – laihoin tuloksin. Uudistukset eivät ole edenneet käytäntöön tiukan viranomaisseulan läpi.
Tunnelin päässä on nähtävissä valoa nyt, kun aihe on nostettu esiin myös korkeimmalla viranomaistasolla. Syksyllä hyväksytyssä metsäpolitiikka-asiakirjassa intensiivinen metsätalous on nostettu tär¬ke¬äksi tavoitteeksi.
Sen saavuttamiseksi on lueteltu useita keinoja, kuten metsänvuok¬raus-järjestelmän kehittäminen, alueellisten metsänkäsittely- ja luonnonsuo¬je¬lu¬ohjeis-tojen laatiminen, kasvatushakkuiden lisääminen ja infrastruktuurin parantaminen.
Uudistus edellyttää lainsäädännön ja normien muutoksia, mikä onkin asetettu viranomaisten prioriteetiksi. Käytännössä työtä hidastavat toistuvat organisaatiomuutokset.
Suomi mallimaana – ja varoittavana esimerkkinä
Venäjällä metsätulo hehtaaria kohden on tällä hetkellä yli 30 kertaa vähemmän kuin Suomessa. Suomessa talousmetsistä korjataan hehtaarilta seitsemän kertaa enemmän ainespuuta kuin Venäjällä.
Venäläisten asiantuntijoiden mukaan intensiivisen metsätalouden myötä Venäjän on mahdollista kaksinkertaistaa hakkuumäärä ja tukin saanto kiertoajan kuluessa. Muutokset ovat kuitenkin hitaita ja vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenten kuluttua, jos toimeen ryhdytään nyt.
Venäläiset luontojärjestöt käyttävät Suomea myös varoittavana esimerkkinä tehometsätalouden ylilyönneistä. Suomessa tehdyt luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen johtaneet virheet voidaan välttää Venäjällä. Myös metsien ekologiset ja sosiaaliset tehtävät on otettava riittävästi huomioon.