Vaikka Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välit ovat viime päivinä vaikuttaneet hyvinkin tulehtuneilta, Ukrainan peli ei vaikutusvaltaisen brittiläisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkijan James Nixeyn mukaan suinkaan ole menetetty, eikä Valkoisen talon täyskäännöskään ole poissuljettu vaihtoehto.
Yhdysvalloilla olisi hänen mukaansa edelleen oman etunsa vuoksi useita painavia syitä jatkaa Ukrainan tukemista: Venäjän patoaminen Ukrainassa ja muualla Euroopassa auttaisi suitsimaan Kiinan hegemoniapyrkimyksiä, amerikkalainen puolustusteollisuus voisi ansaita miljardeja, Vladimir Putinin pysäyttäminen olisi viesti USA:n voimasta ja Trump saattaisi jopa ansaita unelmoimansa Nobelin rauhanpalkinnon.
– Usein sanotaan, että paras tapa tulla toimeen Venäjän kanssa on antautua. Tämä voi olla totta – vaikkakin epäviisasta – Ukrainan kohdalla, mutta toimi Yhdysvaltojen suhteen se ei toimi. USA:n ulkopoliittinen linjanmuutos on toki miellyttänyt venäläisiä, mutta olisi virhe ajatella, että he pitäisivät Yhdysvaltoja nyt liittolaisenaan. Kremlin ulkopolitiikkaa määrittelee pitkälti juuri USA:n intressien vastustaminen, Britannian ulkopoliittisen instituutin eli Chatham Housen Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmaa johtava Nixey toteaa artikkelissaan.
Hän muistuttaa lukuisten läntisten johtajien kerta toisensa jälkeen kuvitelleen, että he osaisivat käsitellä Putinia. Saksan liittokansleri Angela Merkel esimerkiksi pyrki kytkemään Venäjän mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön Nord Stream -putkihankkeiden avulla ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama pyrki aktiivisesti lämmittelemään maansa Venäjä-suhteita kautensa alussa.
– Tällaiset strategiat ovat aina epäonnistuneet – osittain ehkä naiiviudesta tai ylimielisyydestä, mutta ennen kaikkea siksi, että Venäjä teki hyvien suhteiden vaalimisen mahdottomaksi, hän huomauttaa.
Nyt Kreml tähtää hänen mukaansa Trumpin hallinnon kanssa käytävien kahdenvälisten neuvottelujen avulla neutralisoimaan Ukrainan, pönkittämään Venäjän taloutta ja toteuttamaan uuden etupiirijaon Euroopassa.
– Tämä ei kuitenkaan voi kestää. Venäjä on käyttänyt vuosia tehdäkseen Yhdysvalloista ykkösvihollisensa. Lisäksi sota ylläpitää Venäjän taloutta, ja Kreml pelkää rintamamiestensä paluuta, sillä se näkee heidät mahdollisena uhkana hallinnon vakaudelle, Nixey sanoo.
Flirttailemalla Trumpin hallinnon kanssa Venäjä näyttääkin tavoittelevan vain hengähdystaukoa vakauttaakseen asemiaan, vahvistaakseen raskaita tappioita kärsineitä asevoimiaan ja paikatakseen talouttaan ennen ryhtymistä uusiin sotatoimiin.
– Münchenin turvallisuuskonferenssin jälkeisinä viikkoina on sanottu, että maailma on kääntynyt ylösalaisin, eikä mikään ole niin kuin ennen. Se ei pidä paikkaansa: Venäjä on juuri sellainen kuin se on ollutkin, Nixey toteaa.
– Historia on opettanut, että Venäjän leopardi ei pilkuistaan pääse. Trumpin ei pitäisi suhtautua Venäjään niinkään Joe Bidenin hallinnon tavoin, vaan pikemminkin kuin Ronald Reagan.