Yhdysvaltain Ukrainalle toimittama Patriot-ilmatorjuntajärjestelmä pudotti 4. toukokuuta 2023 Venäjän laukaiseman Kinzhal-ohjuksen, jonka Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti vuonna 2018 aseeksi, joka päihittää kaikki ilmatorjuntajärjestelmät. Venäjän valtionmedia väittikin alas ampumista saman tien valeuutiseksi.
Vain 12 päivää myöhemmin Ukraina pudotti kuusi Kiovaa kohti laukaistua Kinzhalia, minkä tiedon myös Yhdysvallat vahvisti. Ballistiset ohjukset voivat saavuttaa hypersoonisen nopeuden, mistä mannertenväliset ydinohjukset ovat paras esimerkki. Se, että Ukraina pystyy pudottamaan kuusi yhtaikaa laukaistua Kinzhalia, asettaa kuitenkin sen hypersoonisuuden vähintäänkin kyseenalaiseksi.
Nykyään varsinaisiksi hypersoonisiksi aseiksi määritellään vähintään viisinkertaiseen äänennopeuteen pystyvää järjestelmää, joita on kahdenlaisia: hypersooniset liitävät taistelukärjet (lyhenne HGV) ja hypersooniset risteilyohjukset (lyhenne HCM). Kinzhal ei ole kumpikaan näistä, vaan se on ilmasta laukaistava ballistinen ohjus, joka ei pysty muuttamaan lentokorkeuttaan tai suuntaansa kesken lennon. Hypersooniset ohjukset ovat haastavia torjuttavia, mutta eivät mahdottomia. Yhdysvaltain THAAD-ilmatorjuntajärjestelmä pystyy torjumaan hypersoonisia ballistisia ohjuksia, joten nopeus ei ole suurin ongelma. Haasteen aiheuttaa liikehtiminen, koska torjuntajärjestelmän pitää pystyä laskemaan torjuntaohjukselle oikea rata riittävän nopeasti. Jotta torjunta onnistuisi, hyökkäävän ohjuksen radan pitäisi olla ennustettava tai torjuntaohjuksen pitäisi olla vähintään yhtä nopea ja liikehtimiskykyinen kuin hyökkäävä ohjus ja sen sensoriohjauksen salamannopea.
Yhdysvallat saa HGV:iden seurantaan pystyvän satelliittikonstellaation valmiiksi vuonna 2025. Aluksi siihen liitetään Aegis-ilmatorjuntajärjestelmä, joka jo viime vuonna osoitti orastavaa kykyä HGV:iden torjuntaan.
Hypersooniset ohjukset ovat myös haastavia valmistaa. HGV:iden haaste ei ole nopeus, vaan ohjaaminen, minkä vuoksi kaikki tähän mennessä kehitetyt Kiinan ja Venäjän HGV:t ovat ydinkärjellisiä, jolloin osumatarkkuudella ei ole niin väliä. HCM:n haasteet ovat vielä suurempia. Venäjän Zirkon-meritorjuntaohjuksen väitetään pystyvän hypersooniseen nopeuteen tai osuvan liikkuvaan pinta-alukseen, mutta se ei pysty samaan aikaan molempiin. Onkin kyseenalaista, onko jo käytössä olevaa ohjusta testattu riittävästi tai onko se ylipäätään käyttökelpoinen tarkoitukseensa.
Ukrainan kyky pudottaa Venäjän hypersoonisiksi väittämiä ohjuksia tarkoittaa, että Venäjän ohjukset eivät vielä ole sellainen uhka lännen puolustukselle kuin mediassa usein hehkutetaan, mutta painon pitää olla sanalla ”vielä”. Lännellä on siis aikaa investoida puolustukseensa ja ponnistella myös hypersoonisten aseiden rajoittamiseksi ennen kuin Venäjän todellinen hypersooninen uhka realisoituu.
