Lähi-idän valtapelin asetelmat ovat muuttuneet viime kuukausina nopeasti. Vasta vähän aikaa sitten Venäjä ja Turkki suorastaan syleilivät toisiaan, mutta nyt maat näyttävät ajautuneen Syyriassa jopa avoimen aseellisen konfliktin partaalle.
Presidentti Vladimir Putin on saattanut Venäjä-asiantuntija Konstantin von Eggertin mielestä pelata Syyria-korttinsa Turkin Recep Tayyip Erdoğania taitavammin. Samalla hän on kuitenkin tullut raunioittaneeksi maiden orastaneen kumppanuuden tavalla, jonka seuraukset saattavat osoittautua kohtalokkaiksi.
Putin haluaisi von Eggertin mukaan julistautua sodan voittajaksi niin pian kuin mahdollista. Sen tiellä on enää Idlibin maakunta, jota Syyrian johtajan Bashir al-Assadin hallintoa vastustavat ja Turkin tukemat joukot edelleen sinnikkäästi puolustavat.
Putinin kiireen taustalla von Eggert näkee kolme keskeistä tekijää.
– Hänen on ensinnäkin vietävä loppuun erittäin tärkeä kotimainen projekti: Venäjän perustuslain täydentäminen 22. huhtikuuta järjestettävällä kansanäänestyksellä, hän kirjoittaa Saksan yleisradioyhtiö Deutsche Wellen julkaisemassa artikkelissa.
Perustuslain muutoksilla Putin pyrkii varmistamaan otteensa Kremlin vallankahvassa myös sen jälkeen, kun hänen meneillään oleva neljäs presidenttikautensa vuonna 2024 päättyy.
– Useat julkiset mielipidemittaukset osoittavat, että venäläiset eivät ole innostuneita Kremlin ulkomaisista sodista. Uusi lopullinen voitto Syyriassa (Putin on ilmoittanut venäläisjoukkojen vetäytymisestä jo ainakin kaksi kertaa aiemmin) palvelisi merkittävästi hänen etuaan kotimaassa, von Eggert toteaa.
Toisena Putinin kiirettä selittävänä tekijänä hän pitää Venäjän halua EU-suhteensa vähittäiseen liennyttämiseen ja jopa täydelliseen normalisointiin. Siihen Putinia ovat osaltaan kannustaneet Ranskan presidentti Emmanuel Macronin viimeaikaiset puheenvuorot.
– Se voi olla saavutettavissa, jos hän onnistuu vakuuttamaan eurooppalaiset siitä, että näiden on painostettava Ukrainan johto hyväksymään Venäjän asettamat ehdot konfliktin päättämiseksi Ukrainan itäisillä alueilla – ja tässä on kolmas syy Kremlin kiireeseen Lähi-idässä.
Mainitut alueet Donetskissa ja Luhanskissa ovat tällä hetkellä Moskovan tosiasiallisessa kontrollissa.
Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaa aktiivisesti kommentoiva von Eggert on toiminut muun muassa BBC:n Moskovan toimiston päällikkönä sekä yksityisen venäläisen Kommersant FM -radiokanavan päätoimittajana.
”Erdoğan ei unohda”
Viimeisten parin vuoden aikana Erdoğan on havitellut Turkille uutta turvallisuuspoliittista liikkumatilaa muun muassa hankkimalla venäläisvalmisteisen ilmapuolustusjärjestelmän ja isännöimällä Syyrian rauhanneuvotteluja Sotshissa yhdessä Putinin kanssa Nato-kumppaniensa vastalauseista piittaamatta.
– Vastatakseen Putinin liikkeisiin hän tarvitsee nyt muutakin kuin pelkkiä solidaarisuuden vakuutuksia Naton päämajasta Brysselistä, von Eggert sanoo.
Syyrian pakolaisten päästäminen EU:n alueelle on hänen mielestään nähtävä Erdoğanin yrityksenä hankkia maalleen läntistä tukea yhä tukalammaksi kääntyneessä tilanteessa.
– Kremlin riskialtis strategia saattaa vielä kääntyä itseään vastaan, jos Erdoğan päättää jatkaa maahyökkäystä al-Assadin armeijaa vastaan ja käyttää siinä myös Turkin ilmavoimia. Kuka räpäyttää silmiään ensin -pelissä on epäselvää, kuka perii voiton, von Eggert arvioi.
Jokseenkin varmaa on hänen mielestään se, että Putin on tullut aiheuttaneeksi itselleen uusia ongelmia.
– Erdoğan ei tule ikinä unohtamaan Venäjän aiheuttamaa nöyryytystä. Se heikensi häntä sekä kotimaassa että Nato-liittolaisten silmissä. Hän saattaa hyvinkin ryhtyä korjaamaan suhteita Natoon. Hän ei tee rauhaa al-Assadin hallinnon kanssa, ja Putinin unelma Syyrian jättämisestä taakse saattaa siksi jäädä toteutumatta, päättelee von Eggert.