Venäjän alkuvuoden budjettivajeen koko on maan valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan jo 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta eli 3,7 biljoonaa ruplaa (40,4 miljardia euroa). Pelkästään kesäkuussa se kasvoi 300 miljardia ruplaa (3,28 miljardia euroa). Budjettivaje on kuusi kertaa suurempi kuin viime vuoden alkupuoliskolla, jolloin se oli 0,3 prosenttia bruttokansantuotteesta eli 600 miljardia ruplaa (6,55 miljardia euroa).
Öljy- ja kaasutulojen romahduksen takia budjettivaje kasvoi 78 prosenttia ensimmäisestä vuosineljänneksestä toiseen. Toisen vuosineljänneksen budjettivajeen kasvu on Freedom Finance Globalin johtavan analyytikon Natalia Miltšakovan mukaan ennätyksellinen. Puolessa vuodessa valtiovarainministeriö on käyttänyt noin puolet koko vuoden arvioiduista menoista, mutta tulot ovat jääneet puoleen arvioidusta.
Alkuvuoden tulot öljystä ja kaasusta ovat olleet 17 prosenttia pienemmät kuin viime vuoden alkuvuonna. Muut tulot ovat kuitenkin olleet lähes 13 prosenttia suuremmat kuin viime vuonna. Miltšakovan mukaan alkuvuoden budjetin indikaattorit ovat ”varsin sekavia”, ja kasvava budjettivaje näyttää erittäin hälyttävältä.
Ongelma on siinä, että tilanne vain pahenee. Kesäkuussa budjetin tulot olivat lähellä ennustettua, mutta menojen osalta ne Egor Susinin mukaan ylittyivät lähes 18 prosenttia.
Samaan aikaan odotukset budjetin tulopuolella aiheuttavat kasvavaa huolta asiantuntijoiden joukossa. Öljy- ja kaasutulot riippuvat öljyn hinnasta ja ruplan vaihtokurssista, joka on pysynyt toistaiseksi vahvana, vaikkakin moni asiantuntija odottaa sen heikkenevän. Mutta suurin osa (73 prosenttia) tuloista tulee muusta. Valtionvarainministeriön mukaan heidän kuittinsa ovat ajan tasalla.
Valtion kauppakorkeakoulun professori ja entinen varavaltionvarainministeri Oleg Vyugin pelkää, että kasvu saattaa hidastua merkittävästi inflaation ja talouden hidastumisen takia. Hän pitää arvonlisäveroa yhtenä indikaattorina.
– Arvonlisäveron dynamiikka taloudellisen aktiivisuuden epäsuorana indikaattorina osoittaa talouden kohtalaista viilentymistä, huomauttaa katsauksessaan Alfa Bankin pääekonomisti Natalia Orlova.
Arvonlisäverotilastoa vääristävät huhtikuussa lisääntyneet palautukset, mutta koko alkuvuonna tulot arvonlisäverosta ovat kasvaneet 7,3 prosenttia. Miltšakova arvioi arvonlisäveroista kertyneen tulon kasvuksi 9,3 prosenttia, joka on kaukana viime vuoden 21,6 prosentista.
