Eesti Päevaleht on haastatellut georgialaista oppositiopoliitikko Hatia Dekanoidzea, joka on nykyisen kansanedustajuutensa lisäksi on toiminut aiemmin maansa opetus- ja tiedeministerinä.
Ukrainalaisilla ja georgialaisilla on perinteisesti ollut läheiset välit. Useita georgialaisia on toiminut vuoden 2014 jälkeen korkeissa ukrainalaisviroissa ja saanut Ukrainan kansalaisuuden. Tunnetuin lienee entinen Georgian presidentti Mikheil Saakashvili, joka toimi Odessan kuvernöörinä 2015–2016.
Dekanoidze toimii itsekin Ukrainassa vuonna 2015 lakkautetun miliisin tilalle perustetun poliisin ensimmäisenä ylijohtajana. Nyt Georgian hallitus ei ole kuitenkaan asettunut lainkaan tukemaan Ukrainaa.
Maan nykyinen venäläismielinen hallitus on kieltänyt georgialaisvapaaehtoisia liittymästä Ukrainan armeijaan eikä maa ole liittynyt länsimaiden asettamiin Venäjän-vastaisiin pakotteisiin. Dekanoidzen mukaan maata hallitsevat oligarkki, kleptokratia ja korruptio.
– Niin Georgian kansalaisyhteiskunta kuin myös oppositio yrittävät sanoa, että meidän tulee olla sivistysvaltioiden puolella. Meiltä kysytään: haluatte siis sotaa? Heidän politiikkansa on kuin peluriutta. Tosiasiassa Georgiaa hallitsee oligarkki Bidzina Ivanišvili, joka ansaitsi suuresti rahansa juuri Venäjällä.
Georgia on jopa karkottanut takaisin Venäjälle maahan pyrkiviä venäläisiä oppositiovaikuttajia, kuten toimittajia, eikä maan hallitus suostu nimeämään Venäjää syylliseksi verilöylyihin Ukrainassa.
Moldovan ja Ukrainan tapaan myös Georgia on ilmaissut halukkuutensa päästä Euroopan Unionin jäsenehdokkaaksi. Päevalehden toimittaja kuitenkin huomauttaa, ettei halukkuus ole tosissaan otettavaa Georgian nykyisen hallituksen aikana.
– Mutta kansamme ottaa sen erittäin tosissaan. Georgialaisista 80 prosenttia haluaisi Euroopan [Unionin] osaksi. Georgian hallitus oli aikoinut jättää EU-jäsenehdokashakemuksen vuonna 2024, mutta nykyinen tilanne, jossa Ukraina ja Moldova ovat jo jättäneet hakemuksensa, pakotti hallituksen jättämään sen heti.
Georgian tilanne on kuitenkin hyvin samanlainen kuin Ukrainan ennen helmikuun 24. päivää. Venäjä on elokuun 2008 sodasta lähtien miehittänyt kahta Georgialle kansainvälisoikeudellisesti kuuluvaa aluetta Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa, joiden alueilta se on myös vienyt sotilaita taistelemaan Ukrainaan.
-Tulee ymmärtää, että Georgia on uhrannut paljon oman euroantlanttisen tulevaisuutensa puolesta. Georgia haluaa EU:n ja Naton jäseneksi. Georgialaiset eivät antaisi anteeksi hallitukselle, jos nämä eivät tekisi uudistuksia, joita EU- ja Nato-jäsenyys vaativat, Dekanoidze huomauttaa.
Paljon venäläisiä on paennut Venäjän pahenevia sisäisiä oloja Georgiaan.
– Venäläiset tulevat Georgiaan, koska haluavat välttää pakotteet ja elää paremmin. He haluavat Visa- tai Mastercard-kortteja, haluavat perustaa yrityksiään.
Dekanoidze huomauttaa, että on ”merkittävän ristiriitaista, että venäläiset, joiden kotimaa miehittää neljäsosaa Georgiasta, tulevat tänne perustamaan yrityksiään”.
– Venäjä on ottanut kansalaisiamme panttivangeiksi. Sen lisäksi miehitettyjen alueiden rajoja siirretään yhä pidemmälle. He tekevät sitä joka päivä. Erään päivän aamuna kansalainen saattaa huomata yllättäen, että ns. miehitysraja onkin yllättäen oman kotioven edessä. Lisäksi näillä [miehitetyillä] alueilla on humanitaarinen kriisi ja kaikin puolin erittäin karmea tilanne.