Jos Yhdysvallat toimittaa aseita Ukrainalle, se on Venäjälle massiivinen propagandavoitto, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
– Venäjän on helppo kehittää mitä tahansa tarinoita siitä, Charly Salonius-Pasternak sanoo Verkkouutisille.
Yhdysvallat on ilmoittanut harkitsevansa puolustusaseiden toimittamista Ukrainalle Venäjän tukemia Itä-Ukrainan separatisteja vastaan. Presidentti Barack Obama ei ole kuitenkaan vielä tehnyt asiasta päätöstä. Saksan liittokansleri Angela Merkel on ilmoittanut, että Saksa ei halua aseistaa Ukrainaa.
Salonius-Pasternak katsoo, että sotilasliitto Nato on kuitenkin yhtenäinen, vaikka kaksi suurta Nato-maata suhtautuu Ukrainan aseistamiseen eri tavoin.
– Merkelin medialle antama viesti on hyvin selvä: Nato-mailla voi olla joitakin erimielisyyksiä keinoista, mutta päämäärät ovat samat. Keskeisin viesti on sotilasliiton ja länsimaiden yhtenäisyys.
Salonius-Pasternakin mukaan kannattaa lukea hyvin tarkkaan Nato-maiden hallitusten kannanottoja liittyen Ukrainan aseapuun.
– Onko kyse siitä, että kyseinen hallitus ei halua antaa aseita? Vai onko kyse siitä, että hallitus ei halua antaa, mutta voi myydä aseita. Vai haluaako hallitus, että kukaan ei toimita aseita?
– Minä en ole ainakaan huomannut Saksan ilmoittaneen, että he eivät halua kenenkään toimittavan aseita Ukrainalle.
Merkel on ilmoittanut, että Ukrainan kriisiä ei ratkaista sotilaallisesti ja että Saksa ei halua aseistaa Ukrainaa.
– Mutta kysymys kuuluu, mitä Yhdysvallat ja muut länsimaat tekevät, kun Venäjä jollakin tavalla vastaa mahdollisiin asetoimituksiin ja eskaloi tilannetta.
Salonius-Pasternak uskoo, että asevientiä kokonaan vastustavien Nato-maiden joukko on pienempi kuin niiden maiden, jotka eivät itse halua antaa aseita.
– Odotukset siitä, että kaikki olisivat samaa mieltä tällaisessa asiassa, ei ole realistinen. Jos Ukraina olisi Naton jäsen, ja muut jäsenmaat eivät olisi yhtenäisiä aseavun toimittamisesta, niin silloinhan se olisi katastrofi. Mutta Ukraina ei kuulu Natoon.
– Nyt kyse on kahdenvälisistä suhteista. Jotkut haluaa toimittaa aseita, toiset eivät, Salonius-Pasternak sanoo.