Venäjä ulos SWIFT-järjestelmästä? – ”rokottaisi taloutta rajusti”

Kreml on asiantuntijan mukaan yhä varsin riippuvainen kansainvälisestä maksujärjestelmästä.
Pankit käsittelevät SWIFT-maksujärjestelmän kautta maailmanlaajuisesti maksunsiirtoja. LEHTIKUVA / OLIVIA RANTA
Pankit käsittelevät SWIFT-maksujärjestelmän kautta maailmanlaajuisesti maksunsiirtoja. LEHTIKUVA / OLIVIA RANTA

Venäjän miehitettyä Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014 lännessä käynnistyi keskustelu maan sulkemisesta ulos kansainvälisestä SWIFT-maksujenvälitysjärjestelmästä.

Kun Britannia oli tehnyt asiaa koskevan esityksen, Venäjän entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin arvioi tuoreeltaan, että toteutuessaan se supistaisi Venäjän bruttokansantuotetta viidellä prosentilla. Sillä erää hankkeesta kuitenkin luovuttiin, koska sen pelättiin eskaloivan jo valmiiksi jännittynyttä tilannetta entisestään.

Myös vuoden 2014 jälkeen Venäjän SWIFT-sulkua on väläytelty jokseenkin aina, kun maahan kohdistettuja talouspakotteita on katsottu tarpeelliseksi tiukentaa. Samaan aikaan presidentti Vladimir Putinin hallinto on etsinyt tohtori Maria Shaginan mukaan keinoja, joilla se pystyisi minimoimaan sulusta koituvat vahingot.

– Venäjä on miljardien dollarien arvoisen hiilivetyvientinsä vuoksi raskaasti riippuvainen SWIFTistä. Sulku lopettaisi kaikki kansainväliset transaktiot, laukaisisi valuutan heilahtelut ja aiheuttaisi massiivisiin pääomavirtoihin ulkomaille, Center for Eastern European Studies -instituutissa Zürichissä työskentelevä Shagina sanoo Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.

Toistaiseksi takkuista

Vastineeksi SWIFTille Venäjä on Shaginan mukaan luonut oman SPFS-järjestelmän, jonka puitteissa välitettiin viime vuonna noin 13 miljoonaa tapahtumaa. Järjestelmään on tähän mennessä liittynyt yli 400 rahoituslaitosta, jotka kuitenkin ovat lähes kauttaaltaan venäläisiä. Tärkeimmät Venäjällä operoivat ulkomaiset pankit, kuten UniCredit, Deutsche Bank ja Raiffeisen loistavat sen sijaan poissaolollaan.

Vain 20 prosenttia Venäjän sisäisistä tilisiirroista tapahtuu Shaginan mukaan SPFS:n välityksellä, ja järjestelmä toimii vain arkisin työaikana toisin kuin 24/7-periaatteella palveleva SWIFT.

Läntisten talouspakotteiden ahdistama venäläisoligarkki Oleg Deripaska on ehdottanut digitaalista ruplaa osaratkaisuksi rajat ylittäviin transaktioihin. Venäjän keskuspankki on hyväksynyt konseptin lokakuussa 2020 ja sitä on määrä pilotoida Krimillä myöhemmin tänä vuonna.

– On kuitenkin kyseenalaista, missä määrin keskuspankin kontrolloimat digivaluutat voivat auttaa vähentämään dollarin hegemoniaa ja lievittämään pakotteiden muodostamaa riskiä. Digitaalinen rupla olisi yhtä toksinen kuin analoginen vastineensa, eikä sitä hevin hyväksytä maksuvälineeksi maan ulkopuolella. Digitaaliset maksusuoritukset Venäjän, Iranin ja Turkin kaltaisten Yhdysvaltojen kilpailijoiden ja vastustajien kesken olisivat mahdollisia, mutta rajoittuisivat alueelliselle tasolle, Shagina toteaa.

Mainos