Venäläisiä järkytti marraskuun lopulla useiden tiedotusvälineiden välittämä uutinen Kremlin muurien sisällä tapahtuneesta itsemurhasta.
Itseltään hengen riistänyt Mihail Zaharov oli eräiden lähteiden mukaan yksi presidentti Vladimir Putinin henkivartijoista.
Täsmällisiä ja luotettavia tietoja tapahtuneesta on edelleen niukasti. Arvostettu brittiläinen Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti pitää kuitenkin todennäköisimpänä, että mies palveli Venäjän federaation suojelupalveluun (FSO) kuuluvassa niin sanotussa presidentin rykmentissä, joka tunnetaan myös Kremlin kaartina.
– Tämä 5[nbsp]500 miehen vahvuinen, Kremlin komendantille, kenraaliluutnantti Sergei Hlebnikoville alistettu joukko on turvatoimien eliittijoukko. Sen kasarmit ovat Kremlin alueella ”korttelissa 14” eli Arsenaalin rakennuksessa vastapäätä Katedraaliaukiota, jolla [itsemurhan] raportoidaan tapahtuneen, Galeotti kertoo blogissaan.
– Sen upseerien on täytettävä korkeat fyysisen kunnon vaatimukset, oltava vähintään 190 senttimetrin mittaisia, eivätkä he ole voineet koskaan olla kirjoilla psykiatrisessa hoitolaitoksessa. Heidän on myös läpäistävä kattava taustaselvitys – jo pelkästään ulkomailla asuva kaukainen sukulainen on riittävä hylkäämisperuste, hän sanoo.
Oliko Zaharovin itsemurha yksittäistapaus, vai viestiikö se laajemmista ongelmista suojelupalvelu FSO:n sisällä? Sitä on Galeottin mielestä aiheellista kysyä.
Nöyryytetty valiojoukko
FSO:n tehtäväkenttä on professori Galeottin mukaan huomattavan laaja. Sen poliittinen vaikutusvallan arvioidaan kuitenkin vähentyneen, mutta sen riveistä kantautuva purnaus on sitä vastoin lisääntynyt.
– Se oli aiemmin [eliittijoukko] myös suhteellisen korkeiden palkkojen (ja korkeiden sotilasarvojen) osalta. Väistämättä kertynyt ylityöaika oli muutettavissa varhaiseläkkeeksi. Viimeksi mainittu etuisuus poistettiin noin vain, eivätkä he saa edes ylityökorvausta nykyään, hän sanoo.
– Heidän edellytetään usein lykkäävän lomiaan tai siirtävän lomiaan. Moskovassa he saavat hyviä terveyspalveluja, mutta kulttuuri on edelleen sellainen, että toipumislomille kurtistellaan kulmia, hän toteaa.
Venäjän sisäisen turvallisuuspalvelun FSB:n henkilöstö saa Galeottin mukaan halutessaan lisäansioita lahjuksista tai tekemällä sivutöitä yksityisissä turvallisuusalan yrityksissä. FSO:n väellä mahdollisuutta lahjusten vaatimiseen ei käytännössä ole, ja sivutyöt yksityisellä sektorilla on nimenomaisesti kielletty.
– Tämä – yhdistettynä tiukkoihin pääsyvaatimuksiin – saattaa auttaa selittämään, miksi presidentin rykmentti on tällä hetkellä alimiehitetty – mikä vain kärjistää muita ongelmia, hän huomauttaa.
Ei ensimmäinen tapaus
Zaharovilla oli Galeottin mukaan tiettävästi ollut vaikea avioeroprosessi meneillään. Itsemurha ei siis välttämättä liittynyt mitenkään hänen työtehtäviinsä Kremlissä, vaan kyse saattoi olla puhtaasti henkilökohtainen murhenäytelmä.
– Siinä on kuitenkin viitteitä laajemmasta kaavasta. Yksi FSO:n sotilasyksikkö 11488:n tarkka-ampujista näyttää ampuneen itsensä maaliskuussa kotonaan. Viime vuonna FSO:n Volgan alueen viestintä- ja informaatiopääosaston upseeri uhkasi esimiestään palvelusaseellaan, kun he riitelivät loma-aikatauluihin tehdyistä muutoksista, Galeotti sanoo.
– Kovat olosuhteet, mielivaltainen johtaminen sekä upseereiden ja miehistön surkeat välit ovat olleet pitkäaikaisia ongelmia Venäjän turvallisuussektorilla. On ällistyttävää, että vaikka poliisi ja asevoimat ovat varmasti ponnistelleet niiden ratkaisemiseksi, FSO tuntuu laahaavan perässä. En voi välttyä ajattelemasta, että jos olisin presidentti, haluaisin omien pretoriaanikaartilaisteni olevan hieman tyytyväisempiä ja rentoutuneempia, hän toteaa.