EU-maiden johtajat pohtivat torstaina ja perjantaina huippukokouksessaan johtajavalintojen lomassa myös Venäjän toimia. Venäjä mainitaan kokouksen päätösasiakirjassa neljä kertaa, eikä kertaakaan myönteisessä valossa.
Lisäksi Venäjää käsiteltiin sen nimeä mainitsematta kahdessa muussa asiakohdassa. Päämiehet sopivat myös, että Venäjän-vastaisia pakotteita jatketaan.
EU-päämiehet ensinnäkin totesivat, että Venäjän tulee vapauttaa ukrainalaiset merimiehet, jotka se vangitsi viime marraskuussa Kertshin salmen kiistan yhteydessä. EU vaatii Venäjää myös palauttamaan alukset ja takaamaan vapaan kulun salmen läpi.
Toiseksi EU-päämiehet totesivat olevansa ”mitä suurimmassa määrin huolissaan” siitä, että Venäjä on alkanut myöntää passeja Ukrainaan kuuluvien Donetskin ja Luhanskin alueiden asukkaille. Päämiesten mukaan tämä on vastoin Minskin-sopimusta.
Kolmas EU:n Venäjä-vaatimus liittyy edelliseen kohtaan: EU vaatii Venäjää noudattamaan Minskin sopimusta, mutta ellei se tee sitä, EU harkitsee, ettei se hyväksy itäukrainalaisille myönnettyjä Venäjän passeja. Tämä estäisi tällaisten henkilöiden maahantulon EU-valtioihin.
Minskin sopimuksen tarkoitus on lopettaa taistelut Itä-Ukrainassa. Venäjä ja Ukraina solmivat sen syksyllä 2014.
Neljänneksi EU vaatii, että Venäjä osallistuu tutkimuksiin, joissa selvitetään, kuka ampui alas MH17-matkustajakoneen Ukrainassa heinäkuussa 2014.
”Eurooppa-neuvosto antaa tukensa yrityksille, joiden tarkoitus on paljastaa totuus sekä tuoda oikeutta uhreille ja heidän omaisillee”, päämiehet toteavat.
Hollantilaisjohtoinen tutkijaryhmä syyttää koneen pudottamisesta kolmea venäläistä ja yhtä ukrainalaista. EU-päämiehet pitävät tutkijaryhmän tietoja tervetulleina ja sanovat uskovansa, että ryhmä on toiminut riippumattomasti ja ammattimaisesti.
Viidenneksi EU-päämiehet kehottavat jäsenmaita valmistautumaan yhä paremmin siihen, että ulkopuoliset tahot yrittävät vaikuttaa EU-maiden vaaleihin. Venäjää ei mainita erikseen, mutta EU-komissio on löytänyt näyttöä siitä, että Venäjä pyrki vaikuttamaan toukokuun EU-vaaleihin.
Kuudenneksi päämiehet toteavat, että EU:n on tehtävä yhteistyötä kyber- ja hybridiuhkia vastaan. Tässäkään kohdassa Venäjää ei mainita, mutta EU on aiemmin syyttänyt Venäjää kyberhyökkäyksestä Kemiallisten aseiden kieltojärjestön päämajaan, joka sijaitsee Hollannissa.
Seitsemänneksi EU-päämiehet päättivät, että Venäjän-vastaisia talouspakotteita jatketaan puolella vuodella. Pakotteet asetettiin vuonna 2014, kun Venäjä valloitti Ukrainalta Krimin.