Venäjän pyrkimyksistä vaikuttaa läntisiin vaaleihin on keskusteltu viime kuukausina paljon.
Britanniassa on esitelty todisteita brexit-kampanjalle kanavoidusta Kremlin tuesta, Washingtonissa viranomaiset ovat selvitelleet venäläisten puuttumista Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja Ranska on varoittanut vastatoimista, jos sen tuleviin vaaleihin kohdistuu kyberhäirintää.
Mitä Venäjä toiminnallaan tavoittelee? Arvostetun brittiasiantuntija Ian Bondin mukaan kyse ei ole niinkään strategiasta kuin tavasta toimia.
– Presidentti Vladimir Putin etsii kaiken aikaa mahdollisuuksia, heikkoja kohtia, lännen horjuttamiseksi. Mitä jakautuneempia EU ja Nato ovat, sitä parempi Kremlille. Kun Venäjä kokee olevansa länttä heikompi, se pyrkii vahvistamaan omia voimiaan, mutta myös heikentämään länttä, Bond sanoo.
Bond toimii johtajana lontoolaisessa Centre for European Reform -ajatushautomossa. Hän on aiemmin tehnyt pitkän diplomaattiuran Britannian ulkoasiainhallinnossa muun muassa Washingtonissa, Moskovassa, Etyjissä ja Natossa.
– Toki Venäjä on myös valmis tukemaan itselleen mieluisia poliittisia voimia silloin, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Esimerkiksi yhteyksien rakentaminen Unkarin Viktor Orbaniin ja RT-uutiskanavan Britannian UKIP-puolueen Nigel Faragelle tarjoama suhteeton medianäkyvyys ovat olleet erittäin eteviä operaatioita, Bond sanoo.
Ranskalaistutkija David Cadier’n mukaan Kreml ei oleta kykenevänsä kontrolloimaan läntisten vaalien tuloksia, mutta tukee mahdollisuuksiensa mukaan niitä ehdokkaita, jotka myötäilevät Venäjän politiikkaa. Keskeisintä on kuitenkin ei-toivottujen ehdokkaiden kampanjoiden sabotointi.
Tohtori Cadier on vieraileva tutkija Puolan ulkopoliittisessa instituutissa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Johns Hopkins -yliopistossa Yhdysvalloissa, London School of Economicsissa sekä Ulkopoliittisessa instituutissa Suomessa.
– Venäjä pyrkii vaikuttamaan tavalla, joka lietsoo epäluottamusta läntisiin demokraattisiin prosesseihin ja instituutioihin, Cadier sanoo.
Lännessä jää hänen mukaansa usein havaitsematta, että vaikuttamistoimien yhtenä keskeisenä motiivina on saada länsi näyttämään heikolta nimenomaan venäläisten silmissä. Jos läntinen malli ei näyttäydy houkuttelevana vaihtoehtona, oman yhteiskunnan puutteisiin ja epäkohtiin on helpompi sopeutua.
– Venäjän toimien tehoa ei kuitenkaan pidä liioitella. Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat kuitenkin lopulta varsin vastustuskykyisempiä ja vähemmän helposti manipuloitavissa kuin usein näkee väitettävän, Cadier toteaa.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA