Eri tahojen mukaan Venäjä rahoittaa liuskekaasuprotesteja maailmalla. Venäjän valtiollisella maakaasu- ja öljykonserni Gazpromilla on intressi estää Venäjän maakaasusta riippuvaisia maita kehittämästä omia vaihtoehtoisia energiavarastojaan.
The New York Timesin mukaan Gazprom haluaa säilyttää tuottoisat markkinat itsellään. Hallitsemalla mahdollisimman suurta osaa maakaasumarkkinoista Venäjälle tarjoutuu mahdollisuus käyttää niitä osana ulkopolitiikkaansa.
Romaniassa sijaitsevan Pungestin kylän pormestari Vlasa Mircia vuokrasi viime vuonna palan maata amerikkalaiselle Chevron-energiayhtiölle liuskekaasun porausmahdollisuuksien selvittämiseksi. Pian kylä kuitenkin täyttyi eri puolilta maata tulleista vesisärötystä eli hydraulista murtamista vastustavista aktivisteista.
Poliisin ja mielensoittajien välille puhkesi väkivaltaisia yhteenottoja. Chevron-energiayhtiön hanketta kannattanut pormestari ajettiin ulos kaupungista.
– Olin todella järkyttynyt. Meillä ei koskaan aikaisemmin ollut mielensoittajia kylässämme ja yhtäkkiä heitä oli kaikkialla, sanoo sittemmin takaisin palannut New York Timesin haastattelema Mircia.
Romanian viranomaisten ja pääministerin mukaan kyse oli hyvin suunnitellusta ja rahoitetusta kampanjasta, jonka takana on Venäjän Gazprom.
Chevronilla oli samanlaisia ongelmia myös Liettuassa. Yhtiö päätti vetäytyä myös sieltä.
Myös Liettuan viranomaiset katsovat, että protestien takana on Venäjä. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan löydettävissä selviä todisteita Venäjän roolista protestien organisoijana. Gazprom on kiistänyt syytökset vesisärötyksen vastaisten protestien rahoittamisesta.
New York Timesin mukaan epäsuorat aihetodisteet viittaavat siihen, että Venäjä pyrkii peitellysti purkamaan maan Euroopasta ottamaa kuristusotetta vastaan muodostuvia uhkia.
Myös Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ilmaisi huolensa Venäjän toimista syyskuussa ennen tehtävistä luopumistaan.
– Venäjä on yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa pyrkinyt ylläpitämään riippuvuutta venäläiseen maahantuotuun maakaasun osana informaatio- ja disinformaatio-operaatioitaan, Rasmussen sanoi Lontoossa.
Rasmussen sanoi arvioiden perustuvan Nato-maiden raportteihin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on keskittänyt Ukrainaan suuren määrän joukkoja ja aseita epätavallisia ja -sovinnaisia keinoja käyttäen. Venäjä liitti Ukrainan Krimin itseensä maaliskuussa ja on sen jälkeen lietsonut ja aseistanut separatistien kapinaa Itä-Ukrainassa.
– Venäjälle on erittäin tärkeää, että se pystyy ylläpitämään tätä energiariippuvuutta. Venäjä pelaa likaista peliä, sanoo Romanian parlamentin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Iulian Iancu.
– Meidän on ymmärrettävä, miten teräviä Venäjän tiedustelupalvelut ovat. Ne eivät koskaan toimi päivän valossa.