Verkkouutiset

Katumuusikko Moskovassa asepalvelusta julistavan mainoksen vierellä. AFP / LEHTIKUVA / NATALIA KOLESNIKOVA

Venäjä ostaa asejärjestelmien komponentteja takaisin liittolaisiltaan

Takaisinostojen tuella asevalmistajat pystyvät päivittämään varastoituja asejärjestelmiä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän epäillään alkaneen tuoda vanhojen aseidensa osia maista, joihin sillä on pitkät sotilaspoliittiset suhteet. Japanilainen mediapalvelu Nikkei on käynyt läpi tulliselvityksiä, joita on saatavissa amerikkalaiselta ImportGeniusilta, intialaiselta Exim Trade Datalta ja muista lähteistä. Niistä on käynyt ilmi, että Venäjä on alkanut ostaa Myanmarilta ja Intialta takaisin Venäjän aseteollisuuden niille toimittamia panssarivaunujen ja ohjusten komponentteja.

Joulukuun 9. päivänä 2022 venäläinen panssarivaunuja valmistava Uralvagonzavod (UVZ) toi Myanmarista 24 miljoonan dollarin edestä komponentteja, jotka se on itse valmistanut: 6 775 panssarivaunun tähtäinkiikaria ja 200 kameraa. UVZ on toimittanut näitä Myanmariin viimeksi vielä vuonna 2019. Myanmarin puolelta vienti Venäjälle on virallistettu termillä ”viallisten tuotteiden palautus”, mutta olisi varsin erikoista, jos tuotteiden viallisuus havaittaisiin vasta neljän vuoden kuluttua, kun ne normaalisti tarkastetaan heti, kun ne saapuvat.

Elo- ja marraskuussa 2022 venäläinen ohjuksia valmistava NPK KBM osti Intian puolustusministeriöltä kuusi ilmatorjuntaan tarkoitetun olkapääohjuksen pimeänäkölaitteen komponenttia 150 000 dollarilla. Sama yhtiö oli toimittanut ne Intialle vuonna 2013.

Brysseliläisen ajatushautomo International Crisis Groupin Venäjä-analyytikko Oleg Ignatovin mukaan optiikan valmistus on suuri ongelma Venäjän aseteollisuudelle. Tällaisilla hankinnoilla Venäjä pyrkii tällä hetkellä ratkaisemaan pulaa kriittisistä komponenteista. Takaisinostojen tuella venäläiset asevalmistajat pystyvät päivittämään Venäjän asevoimien varastoimia vanhoja asejärjestelmiä, jotta niitä voidaan lähettää taisteluun Ukrainassa.

Tukholmalaisen rauhantutkimusinstituutti SIPRIN tilastojen mukaan Intia on ollut Venäjän aseviennin suurin kohde, jonka osuus on 35 prosenttia. Seuraavina ovat Kiina (15 prosenttia) ja Algeria (10 prosenttia). Japanin Hiroshimassa viime kuussa kokoontuneet G7-maat vetosivat näihin ja muihin maihin Venäjän tuen lopettamiseksi, mutta maiden, joiden asevoimat nojaavat venäläiskalustoon, on vaikea irtautua yhteistyöstä Venäjän kanssa. Aseiden ja niiden komponenttien virran pysäyttäminen Venäjälle vaatisi kovia toimia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)