Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan on nähty monia samoja piirteitä kuin Neuvostoliiton hyökkäyksessä Suomeen marraskuussa 1939.
Historioitsija ja professori Sergei Radtshenkon mukaan molempia sotia perusteltiin samankaltaisella retoriikalla. Puna-armeija aloitti hyökkäyksenä lavastettujen Mainilan laukausten jälkeen. Ukrainan sotaa pohjustettiin lukuisilla perättömillä syytöksillä Ukrainan asevoimien ”provokaatioista”.
Professori on jakanut talvisodan alkamisen jälkeen julkaistun Pravdan artikkelin, jossa sodasta käytettiin termiä ”operaatio”.
Neuvostoliitto kertoi samalla solmineensa puolustussopimuksen Terijoen hallituksen eli ”Suomen kansanhallituksen” kanssa. Sergey Radtshenko vertaa menetelmää Itä-Ukrainan ”kansantasavaltojen” tunnustamiseen.
– Joulukuun 4. päivänä ulkoministeri Vjatšeslav Molotov väitti, ettei Neuvostoliitto ole sotatilassa Suomen kanssa, eikä uhkaisi Suomea sodalla. Siitä huolimatta, että neuvostosotilaat olivat olleet sodassa jo viikon ajan, Radtshenko tviittaa.
Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta talvisodan seurauksena. Kreml syytti länsimaita tekopyhyydestä ja kaksoisstandardeista, sillä sen mukaan Ranska ja Britannia olivat toimineet samalla tavoin ”imperialististen taipumustensa” vuoksi.
On December 4, Molotov claimed that the Soviet Union was not in a state of war with Finland and was not threatening Finland with war (despite the Soviets having been fighting a war for a week already). pic.twitter.com/yprdZZSpFJ
— Sergey Radchenko (@DrRadchenko) March 17, 2022