Yhdysvallat on alkanut yhä selvemmin pitää Kiinaa keskeisimpänä vastustajanaan, mutta Venäjän muodostama uhka on tosiasiassa luonteeltaan akuutimpi, sanoo Center for European Policy Studies -ajatushautomon (CEPA) vanhempi tutkija Janusz Bugajski.
– Kremlin virkailijat näkevät Washingtonin kasvavan huomion Kiinaa kohtaan arvokkaana tilaisuutena horjuttaa lännen yhtenäisyyttä ja edistää omia tavoitteitaan Venäjän imperiumin palauttamiseksi, Bugajski varoittaa Washington Examiner -lehdessä.
Presidentti Vladimir Putinin ulkopolitiikan seuraavat strategiset kohteet saattavat hänen mukaansa olla Valko-Venäjä ja Ukraina. Bugajski arvioi Kiinan olevan nousemassa sekä USA:n että Euroopan ensisijaiseksi haastajaksi pitkällä aikavälillä, kun taas
Venäjän transatlanttiselle turvallisuudelle muodostama uhka on akuutti. Siinä, missä Kiinan aluevaatimukset ovat toistaiseksi rajoittuneet Kaukoitään, Venäjän uhittelu myös heijastuu suoraan Naton jäsenmaihin ja kumppaneihin.
– Kiinan lähestymistapa on pitkäjänteisempi, mutta Venäjä on revisionistinen hyökkääjä, joka horjuttaa aktiivisesti transatlanttista liittokuntaa, Bugajski toteaa.
Janusz Bugajski on pitkän linjan ulkopolitiikan tutkija, joka on uransa aikana julkaissut yli 20 tietoteosta Euroopasta, Venäjästä ja transatlanttisesta yhteistyöstä.
Ukraina Euroopan ytimessä
Koska Venäjän talous ja väkiluku ovat laskusuunnassa, maan johto voi Bugajskin mukaan laskelmoida, että sillä ei ole aikaa odottaa, ja olla siksi valmis ottamaan huomattavia riskejä tavoitteidensa saavuttamiseksi.
– Venäjän talouden vakavan supistumisen edessä Putin saattaa yrittää hillitä maan sisäistä levottomuutta heittäytymällä uuteen imperialistiseen seikkailuun. Hänellä on monta kohdetta valittavissa, mutta Ukraina on edelleen kaikkein tärkeimmässä roolissa Venäjän valtapiirin palauttamiseksi Euroopan ytimeen, Bugajski sanoo.
– Kuivuudesta kärsivän Krimin vesipulan helpottamiseksi toteutettavan humanitaarisen operaation varjolla Venäjän joukot ovat asemissa ottaakseen haltuunsa keskeisiä kaistaleita Ukrainan eteläisestä rannikosta. Tämä loisi Moskovalle edellytykset katkaista
Ukrainan pääsy Mustallemerelle ja saada siten entistä voimakkaampi kuristusote maan taloudesta. Liike muodostaisi myös suoran uhan Natoon kuuluvalle Romanialle sekä kauppamerenkululle ja energiavarannoille Mustallamerellä, hän toteaa.
Tähtäimessä myös Valko-Venäjä
Myös Valko-Venäjä on Bugajskin mukaan vaaravyöhykkeessä, koska Vladimir Putin haluaa jäädä historiaan ”kaikkien venäläisten maa-alueiden palauttajana”. Kuten Ukrainaa, myös Valko-Venäjää Putin pitää keinotekoisina valtioina, joiden itsenäisyys Venäjän on tavalla tai toisella tukahdutettava.
Valko-Venäjällä 9. elokuuta järjestettävät presidentinvaalit ovat synnyttäneet poikkeuksellista sisäistä kuohuntaa, jota Kreml saattaa Bugajskin mukaan käyttää hyväkseen maan ”vapauttamiseksi” ja sulauttamiseksi Venäjän federaatioon.
– Nato ei ole valmistautunut siihen epävakauteen, jota Venäjän hyökkäys Ukrainaan tai Valko-Venäjälle aiheuttaisi. USA:n hallinnon on marraskuun vaalien tuloksesta riippumatta syytä laatia strategia, jonka avulla voidaan sekä padota Kiinan pitkän aikavälin tavoitteita että torjua Venäjän välittömämpi aggressio. Ellei niin tapahdu, Yhdysvaltojen molemmat päävastustajat tulevat tiivistämään yhteistyötään lännen rivien hajottamiseksi ja purkamiseksi, tähdentää Bugajski.