Venäjä on pimittänyt tappionsa Syyriassa sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin lähetti joukkoja ja sotilaskoneita Latakiassa sijaitsevaan sotilastukikohtaan syyskuun lopussa.
Venäjä tukee toimillaan Syyrian konfliktissa presidentti Bashar al-Assadin hallintoa.
Venäläisviranomaiset antoivat tiistaina ensimmäisen vahvistuksen siitä, että venäläinen sotilas oli kuollut Syyriassa. Tiedotteen mukaan sotilasta ei tapettu, vaan hän teki itsemurhan.
Kuolleen sotilaan vanhemmat eivät Reutersin mukaan kuitenkaan uskoneet, että hän teki itsemurhan. Vadim Kostenko oli 19-vuotias.
Useiden eri lähteiden mukaan ainakin neljä muuta venäläissotilasta on kuollut Syyriassa sen jälkeen, kun Venäjä teki maahan sotilaallisen intervention. Venäjä ei ole vahvistanut tietoja.
Moskova on salannut sotilastappionsa monta kertaa aikaisemmin.
– Venäjä on valtio, joka on pitkän aikaa kohdellut sotilaitaan ennemmin ammuksina kuin ihmisinä, sanoo New York Universityn professori Mark Galeotti Mashable-lehdelle.
Venäjä menetti sotilaitaan Itä-Ukrainassa käydyissä taisteluissa. Venäjä tukee Itä-Ukrainan Venäjä-mielisiä separatisteja. Venäjän mukaan sotilaat kuolivat Venäjällä järjestetyissä harjoituksissa.
Lisäksi Moskova väitti, että sotilaat eivät olleet aktiivipalveluksessa. Monille kuolleille sotilaille järjestettiin myös salaisia hautajaisia.
Presidentti Putin muutti Venäjän laissa esitettyä valtionsalaisuuden määritelmää. Alkuperäinen valtionsalaisuuksia koskeva laki on vuodelta 1995. Laissa todetaan jo ennestään, että ”tiedot sodan aikana kärsityistä miestappioista” kuuluvat salaisuuksien piiriin.
Putinin hyväksymässä muutoksessa kyseiseen kohtaan on lisätty lause, jonka mukaan sama salaus pätee myös ”rauhan aikana erikoisoperaatioissa” tapahtuneisiin miestappioihin.
Syyrian tapahtumat tuovat monelle venäläiselle mieleen Afganistanin sodan 1980-luvulla. Tuhannet venäläissotilaat menettivät henkensä Afganistanissa.
– Afganistanin sota oli ensimmäinen suuren luokan tapaus, kun Moskova valehteli tappioistaan, Galeotti toteaa.
Galeotti muistuttaa, että Venäjä on salannut tappioitansa myös aiemmin: Unkarin kansannousussa 1956, Tšekkoslovakian miehityksessä 1968 ja Tšetšenian sodissa 1994 ja 1999.