Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka uskoo, että Venäjä on omalla toiminnallaan ajamassa Suomea Naton jäseneksi, jos aggressiivinen politiikka sen lähialueilla jatkuu.
– Venäjältä on ilmeisesti kokonaan jäänyt huomaamatta se, että Suomi on EU:n Nato-vihamielisin maa. Ainoa syy, miksi Suomi on ryhtynyt hakeutumaan läheisempään yhteistyöhön Naton kanssa ja saattaa siihen joskus liittyäkin, on Venäjä. Jos Suomi joskus liittyy Natoon, se on Venäjän syy. Niiden pitäisi ymmärtää näin yksinkertainen asia, Tarkka kummastelee.
Tarkan mielestä kyseessä on kiintoisa paradoksi, kun Venäjä samalla viestittää, ettei Suomen ja Ruotsin Nato-lähentyminen saati jäsenyys olisi toivottavaa.
– Jos ne haluavat, että Suomi ei liity Natoon eikä Nato vahvista läsnäoloaan Venäjän rajojen läheisyydessä, Venäjän pitäisi silloin höllentää tätä aggressiivista politiikkaansa ja luopua siitä, Tarkka huomauttaa.
Venäjä jo varautunut
Tarkan mukaan Venäjä on jo käytännössä varautunut Suomen Nato-jäsenyyteen.
– Venäjä on oikeastaan tehnyt jo kaikki ne temput, jotka se voisi tehdä myös siinä tilanteessa, jos Suomi liittyisi Natoon. Se on lisännyt joukkojaan rajan takana, se järjestää siellä näitä sotaharjoituksiaan ja ärhentelee tällä hetkellä sanallisesti. Ei se voi kuin tehdä näitä samoja temppuja uudestaan, ei se sotaa aloita Suomen Nato-jäsenyyden takia, Tarkka arvioi.
– Se paheksuisi ja lisäisi joukkojaan ja kertoisi, missä kaikkialla on ydinkärjellä varustettuja ohjuksia. N e ovat olleet siellä jo kauan aikaa, jatkaa Tarkka viitaten muun muassa Kaliningradin ja Murmanskin tukikohtiin.
Tarkka ei usko, että Venäjä ryhtyisi kuitenkaan käytännössä voimatoimiin:
– Riski olisi liian suuri.
Tarkan mielestä Suomella on liikkumavaraa Venäjän suhteen ”enemmän kuin koskaan”, mutta sitä arastellaan käyttää.
– Venäjällä ei ole mitään sellaista muodollista eikä myöskään poliittista niskalenkkiä Suomesta, jonka YYA-sopimus antoi, Tarkka muistuttaa.
Tarkan mielestä Suomen on mahdollista hakea Nato-jäsenyyttä hyvin vaikka ensi vaalikaudella. Samalla hän kuitenkin huomauttaa, ettei kukaan voi tietää, minkälaisessa tilanteessa muutaman vuoden päästä eletään.
Jäsenyyden vaatiminen ensi vaalikaudella olisi Tarkan mielestä ”yhtä tyhmää kuin menneellä kaudella voimassa ollut ehdoton vaatimus olla hakematta jäsenyyttä”.
Tyhjä aukko olemassa
Jos Suomi päätyisi hakemaan Nato-jäsenyyttä, turvatakuut eivät kuitenkaan saman tien astuisi voimaan. Ne koskevat ainakin muodollisesti vain jäseniksi hyväksyttyjä.
– Siinä on sellainen tyhjä aukko siinä välissä, jolloin riskit (Venäjän reaktiot) olisivat suurimmillaan, Tarkka myöntää.
Tarkan mukaan Nato voi tosin kriisitilanteessa nopeuttaa jäsenhakemusten käsittelyä ”hyvinkin merkittävästi”. Siitä ei päästä kuitenkaan mihinkään, että hakemus on hyväksyttävä kaikissa Nato-maiden parlamenteissa.
– Vaikka tämä tehtäisiin pikamarssina, silti se vie aikaa. Mutta tietysti jo se, että semmoinen prosessi olisi menossa, kyllähän se olisi jonkinmoinen signaali Venäjällekin, joka ehkä varoisi käyttäytymistään siinä tilanteessa, Tarkka puntaroi.
Entä miten kauan Suomen Nato-prosessi voisi nopeimmillaan kestää? Tarkka viittaa arvioihin, joiden mukaan jäsenhakemus ”saattaisi mennä vuodessakin läpi”, jos on akuutti tilanne päällä.
– Mutta jos on akuutti tilanne päällä, vuosihan on hirvittävän pitkä aika. En tiedä, miten se aukko ylitettäisiin, mutta sellainen aukko on olemassa.
