Eduskunnassa alkoi maanantaina budjettikäsittely. Sen yleiskeskustelun debatin aluksi keskustan Antti Rantakangas kysyi Sdp:ltä vaalitavoitteista.
Hänen mukaansa Sdp lähti vaaleihin tavoitteella kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta kaksi miljardia voidaan tehdä menoja leikkaamalla. Rantakangas kysyi, missähän ne mahtavat olla.
– Te suorittaisitte tällaisen ”Sammon ryöstön”, kun te ottaisitte Sitralta 300 miljoonaa euroa pois. Sehän tarkoittaisi, että tutkimukselta, uuden rakentamiselta, tuotekehitykseltä, kaikelta siltä hyvältä työltä mitä Sitra tekee vedettäisiin matto alta. Tämäkö on sitä tulevaisuuspolitiikkaa, Antti Rantakangas sanoi.
Vihreiden ja vasemmistoliiton Rantakangas sanoi ottaneen ”velkapuolueen” roolin. Hän katsoi niiden käyneen autoa tarvitsevien tavallisten työntekijöiden kimppuun halutessaan leikata matkakorvauksia.
Perussuomalaisten Ville Vähämäki totesi, että tämä hallitus ei pudota kintaita. Hän sanoi olevansa hyvin hämmentynyt Sdp:n valmiudesta ennen vaaleja hyväksyä leikkaukset ja nyt kieltää sen. Vähämäki ihmetteli myös Sdp:n ansiotulovähennyksen ideologisia taustoja.
Kokoomuksen Pauli Kiuru kysyi Sdp:n vaihtoehtobudjetin luvuista. Puolueen haluama 20 miljoonaa lisäeuroa toisi heidän mukaansa 300 tutkijaa. Kiuru kysyi, mistä he löytyisivät.
Sdp:n Pia Viitasen mukaan heidän vaihtoehtobudjettinsa on pullollaan työllisyyttä edistäviä toimintoja.
– Ongelma on nyt se, että hallituksen linjassa näitä työllisyystoimia ei ole. Työllisyystoimet puuttuvat, sen mukana kaikki. Hallitus uskoo johonkin pakkolakeihin, jolla sitten pakastetaan koko kilpailukyky, ja ei hyvä niin, Pia Viitanen sanoi.
Viitasen mukaan hallitus esittää epäreilua verokohtelua eläkkeensaajien ja palkansaajien välille. Hän toivoi kokoomuksen eduskuntaryhmän olevan hellämielinen ja antavan valtiovarainministeri Alexander Stubbille vapaat kädet äänestykseen oikeudenmukaisemman ratkaisun puolesta.
Vihreiden Ozan Yanar sanoi heidän kritisoivan hallitusta huonoista päätöksistä, ei tekemättä jättämisestä. Hän kysyi, missä ovat sivistysporvarit jotka puolustaisivat koulutusta ja tiedettä, ja missä ovat keskustalaiset jotka uskovat ihmisten nousumahdollisuuksiin. Yanarin mielestä hallitus leikkaa liikaa.
Vasemmistoliiton Li Andersson halusi kuulla hallitukselta vastauksia pitkän aikavälin rakennepaketin arvostelusta. Hänen mielestään nyt läpi vietävä palkkoja rajoittava paketti voi johtaa ”aika kovaan palkankorotustarpeeseen myöhemmin”.
Rkp:n Stefan Wallinin mukaan on selvää, että vastuulliseen talouspolitiikkaan kuuluvat näinä aikoina leikkaukset.
– Sille ei nyt vain voi mitään. Kysymys on kuitenkin siitä, miten leikataan, ja hallitus leikkaa paljon koulutuksesta.
Ruotsiksi Wallin lisäsi, että amputoitu sormi ei koskaan kasva takaisin.
Opposition kristillisdemokraattien Peter Östmanin mukaan he nostivat ryhmäpuheessaan tarkoituksella esiin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä asioita hallituksen esityksestä.
– Siksi hämmästyin ja petyin, kun keskustan Rantakangas lyttäsi edellisen hallituksen aikaansaannoksia. Kaudella 2007-2011 valtionvelka kasvoi melkein 27 miljardia. Viime kaudella velka kasvoi melkein 20 miljardia. Sekin oli liikaa, Peter Östman sanoi.
– Mutta unohtuiko tämä Rantakankaan analyysista? Jos katsoo peruutuspeiliin, olisi syytä katsoa vähän pitempään. Ehkä se oma kuva tulee näkyviin sieltä.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) korosti ennustettavuuden merkitystä yrityksissä toimiville myös ulkomaisille ihmisille. Heidän pitää tietää työmarkkinoiden, verotuksen ja julkisen velan kehittymisestä.
– Toivoisinkin että puhuttaisiin enemmän sitä, miksei meille ole syntynyt investointeja, miksei ole parempaa työllisyyttä, Timo Kalli pyysi.