Valtiovarainministeriö on laskenut talouskasvuennustettaan kuluvalle vuodelle. Ministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia, kun kesäkuussa ennuste oli vielä 1,4 prosenttia.
Vuonna 2017 ministeriö ennustaa talouden kasvavan 0,9 prosenttia ja 1,1 prosenttia vuonna 2018. Myös näiden vuosien talousennustetta on laskettu hieman.
Vaikka tuotannon hintakilpailukyky kohenee ja työttömyys laskee vähitellen, kokonaistuotannon kasvu on kovin hidasta ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä.
Hallitus ei saa lopetettua velaksi elämistä
Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen loppuu vuonna 2021.
Velkasuhteen kasvu pysähtyykin väliaikaisesti, mutta syyskuun ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2016 ja 2,6 prosenttia vuonna 2017.
– Vaikea nähdä, että ilman uusia toimia alijäämä olisi nolla vuonna 2021, finanssineuvos Mikko Spolander sanoi valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa.
Hallitus on asettanut julkisen talouden rahoitusasemalle alasektorikohtaisia tavoitteita, joiden mukaan valtiontalouden ja kuntatalouden alijäämä on korkeintaan 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2017 noin 2,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, joten valtiontalouden osalta tavoitetta ei tulla ennusteen perusteella saavuttamaan. Sosiaaliturvarahastojen ja kuntatalouden osalta rahoitusasematavoitteet näyttäisivät toteutuvan.
– Enemmänkin kiinnittäisin huomiota valtiontalouden alijäämään, Spolander totesi.
EU halunnee selvityksiä velkakriteerin rikkomisesta
EU-näkökulmasta julkisen talouden alijäämä ei ole muodostumassa ongelmaksi, mutta velkakriteerin vuoksi valtiovarainministeriö arvioi Suomen joutuvan tekemisiin EU:n kanssa.
Aiemmin EU-komissio on todennut Suomen täyttävän myös velkakriteerin, vaikka julkisen talouden velka ylitti 60 prosentin rajan jo vuonna 2015. Ennusteen mukaan velka-aste nousee kuitenkin jo 64,3 prosenttiin vuonna 2016 ja 65,8 prosenttiin vuonna 2017.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan erityisesti vuoden 2017 osalta on riski, että Suomi ei noudata EU:n vakaus- ja kasvusopimusta. Asiaa käsitellään lokakuussa hyväksyttävässä EU:lle toimitettavassa vuoden 2017 alustavassa talousarviosuunnitelmassa.
– Se, että alettaisiin puhua sanktioista, on vielä aika kaukana, Spolander totesi kuitenkin.
Velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen kiihtyvästi
Ennusteen mukaan velkasuhteen kasvu pysähtyy väliaikaisesti kuluvan vuosikymmenen lopulla. Velkasuhde uhkaa kuitenkin kääntyä uudelleen kasvuun kiihtyvällä vauhdilla 2020-luvulla, koska julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä.
Ikääntyminen kasvattaa menoja. Työikäinen väestö supistuu ja hoiva- ja eläkemenot kasvavat. Sen seurauksena talouskasvu hidastuu ja julkinen talous heikkenee.
Valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen olevan noin kolme prosenttia bkt:sta eli noin 7,5 miljardia euroa.