Mietintöön sisältyy kappale, josta on syntynyt keskustelua. Siinä sanotaan:
”Asiantuntija-arvioiden mukaan kansallista identiteettiä ja omaa puolustuskykyä korostava politiikka on edelleen yleistä, vaikka sotilaallisen liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen keskinäisriippuvuuksien maailmassa ei ole tosiasiassa käytännössä enää täysin mahdollista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin tähän tosiasiaan liittyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen verkottumisen tarve ja toisaalta turvallisuuspolitiikkaan oleellisesti kuuluva kansallisen riippumattomuuden korostaminen. Selonteon puutteena voi pitää sitä, ettei kansainvälisen verkottumisen ja kansallisen riippumattomuuden välistä kysymystä ole analysoitu riittävästi. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti vahvistamaan verkottumista niin, että voimme turvata niin rauhanaikana kuin kriisitilanteessa kokonaisturvallisuuden ja puolustuksen tarvitsemat voimavarat tarvittaessa kansainvälisen yhteistoiminnan kautta.”
Paavo Väyrysen mielestä muotoilu on varomaton.
– En usko, että valiokunta olisi halunnut muuttaa tulkintaa Suomen kansainvälisestä asemasta. Valiokunta lainaa mietinnössään asiantuntijoiden lausuntoja, joiden mukaan ”sotilaallisen liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen … ei ole tosiasiassa käytännössä enää täysin mahdollista”, hän sanoo.
– Seuraavassa virkkeessä todetaan, että ”asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin tähän tosiasiaan liittyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen verkottumisen tarve”. Lopuksi valiokunta katsoo, että Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti vahvistamaan omaa verkottumistaan. Ulkoasiainvaliokunta ei siis itse ota kantaa sotilaallisen liittoutumattomuuden toteuttamiseen, vaan nämä kannanotot sijoittuvat selostukseen joidenkin asiantuntijoiden antamista lausunnoista, Väyrynen jatkaa.
Hänen mukaansa muotoilu sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on varomaton sen vuoksi, että se voidaan tulkita ja on tulkittu valiokunnan mielipiteeksi.
– Jopa valiokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) on lausunnoillaan vahvistanut tätä käsitystä.
Väyrysen mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan käsitteiden suhteen pitää olla tarkka.
– Suomen liittoutumista ajaneet ovat jo parin vuosikymmenen ajan pyrkineet muuttamaan ulkopolitiikan käsitteistöä. Ensin käytöstä haluttiin poistaa puolueettomuuden käsite, vaikka se tarkoittaa samaa kuin sotilaallinen liittoutumattomuus. Ulkoasiainvaliokunnan mietintöön uitetut muotoilut liittyvät samaan sarjaan. Liittoutumattomuudesta on helpompi luopua, kun ensin todistellaan, ettei Suomi itse asiassa enää olekaan liittoutumaton maa, Väyrynen toteaa.