Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) kirjoittaa sunnuntain Pohjalainen-lehdessä liikennehankkeista, joiden avulla pidetään hänen mukaansa huolta koko Suomesta. Risikon mukaan on ihmisten arjen sekä toimivan talouden kannalta olennaista, että liikenneväylät maalla, merellä ja ilmassa toimivat. Hän vertaa väyläverkostoa verisuonistoon, joka pitää Suomen liikkeessä.
Risikko kirjoittaa, että suomalaisten on huolehdittava jo olemassa olevien teiden, ratojen sekä meriväylien päivittäisestä kunnossapidosta ja liikennöitävyydestä. Kysymys on hänen mukaansa turvallisuudesta ja hyvistä liikkumismahdollisuuksista, mutta myös elinkeinoelämän kannattavuudesta.
Pelkkä perusväyläverkon ylläpito ei Risikon mielestä kuitenkaan riitä, sillä liikennevirrat muuttuvat ajan myötä.
”Tarvetta uusille väyläinvestoinneille syntyy monella tapaa. Kaupungistuminen, autojen määrän kasvu ja uudet teollisuuden investoinnit luovat uusia tarpeita väylien volyymille ja sijainnille”, hän kirjoittaa.
Väestön määrän kasvaessa on Risikon mukaan perusteltua, että niin sanotun ruuhka-Suomen liikennejärjestelmiä kehitetään yhdessä alueen kuntien ja kaupunkien kanssa.
”Etelään suunniteltujen investointien ohella tulee kuitenkin huomioida myös muun Suomen tarpeet. Muuallakin Suomessa tapahtuu vastaavaa kehitystä ja aivan erityisesti elinkeinoelämä tarvitsee maakuntien väylien kehittämistä ja ylläpitoa. Metsäteollisuus ja siitä kumpuava biotalous, elintarviketeollisuus, kaivokset ja metalliteollisuus sijaitsevat eri puolilla Suomea ja tarvitsevat toimivat kuljetusväylät”, hän toteaa.
”Siksi on tärkeää, että budjettiriihestä saatiin ulos paketti, joka edistää liikenneverkon kehittämistä ja parantamista eri puolilla maata. Työllisyyden ja taloudellisen kasvun kannalta tärkeitä liikenneinvestointeja toteutetaan ja perusväylänpitoon osoitetaan lisämäärärahaa 30 miljoonaa euroa.”
Risikko sanoo lisäksi, että tässä taloudellisessa tilanteessa on tärkeää pyrkiä nopeasti vaikuttaviin toimiin. Budjettiriihessä päätetyssä lisätalousarviossa osoitetaan liikenneverkon panostuksiin jo tänä kuluvana vuonna lähes 50 miljoonaa euroa. Hän mainitsee kirjoituksessaan muun muassa ensi vuonna aloitettavat Riihimäen kolmioraiteen rakentamisen sekä Helsingin ja Riihimäen välisen rataosan kapasiteetin lisääminen sekä valtatie 3:n parantamisen.
Risikko sanoo, että liikenneinvestoinneissa panostettiin elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen tässä haastavassa taloudellisessa tilanteessa.
”Kaupan ja teollisuuden investointeja edistetään maantie 148:n parantamisella Keravan tien kohdalla, valtatie 4:n Isohaaran sillan parantamisella, valtatie 3:lle rakennettavalla Riihimäen Arolammin eritasoliittymällä sekä kantatie 77 perusparannuksella välillä Viitasaari—Keitele”, hän luettelee.
Risikon mukaan yhteensä budjettiriihessä tehdyillä päätöksillä laitetaan liikkeelle pitkälti yli 300 miljoonan euron väyläinvestoinnit.