Tutkimustulosten mukaan kotouttamissuunnitelmat nostivat maahanmuuttajien tuloja lähes puolella kymmenessä vuodessa ja vähensivät reilusti heidän saamiaan tulonsiirtoja.
Kotouttamisen kehittäminen vaatii kuitenkin VATT:n mukaan nykyistä järkevämmin toteutettuja kokeiluja, jotta niiden tulosten luotettava arvioiminen olisi mahdollista.
VATT on tutkinut, kuinka paljon yksittäisen maahanmuuttajan maahantuloiällä ja integroitumisella suomalaisille työmarkkinoille on merkitystä julkiseen talouteen.
– Jokainen meistä aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille erityisesti lapsena ja vanhuksena. Verojen maksaminen taas painottuu työikään. Tämän takia maahanmuuttajan vaikutusta julkiseen talouteen täytyy arvioida ottaen huomioon muuttajien ja heidän lastensa koko elinkaari, selittää johtava ekonomisti Essi Eerola VATT:sta.
Hänen mukaansa työikäisenä Suomeen muuttavan ja hyvin suomalaisilla työmarkkinoilla pärjäävän maahanmuuttajan vaikutus julkiseen talouteen on selvästi positiivinen.
– Tämä johtuu suurelta osin siitä, että elinkaaren alkuvaiheen julkisten palveluiden kustannukset on rahoitettu jossakin muualla. Työikäisenäkin saapuvan maahanmuuttajan nettovaikutus on kuitenkin negatiivinen, jos hän jää työelämän ulkopuolelle, ja erityisesti, jos sama koskee hänen lapsiaan, Eerola sanoo.
Johtavan ekonomistin Kari Hämäläisen mukaan tulokset kotouttamissuunnitelmien vaikutuksista ovat erittäin rohkaisevia. Julkisen vallan kannattaa panostaa maahanmuuttajien kouluttamiseen.
– Pienellä panostuksella saavutettiin huimasti muita työvoimapoliittisia toimenpiteitä parempia tuloksia, sanoo Hämäläinen.
Tutkimusprojekti vetäneen erikoistutkija Matti Sarvimäen mukaan osalle suomalaisista maahanmuutto tarkoittaa aikaisempaa kovempaa kilpailua työmarkkinoilla.
– Tutkimustulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että vaikutukset kantaväestön palkkoihin ja työllisyyteen ovat pieniä. Todennäköisesti maahanmuutto vaikuttaakin suomalaisten taloudelliseen tilanteeseen enemmän julkisen talouden kuin työmarkkinoiden kautta, hän toteaa.
Tutkimuksessa on myös uusia tuloksia maahanmuuttajien lapsista Suomessa. He ovat kouluttautuneet vähemmän, käyttäneet vähemmän lääkkeitä ja saaneet useammin rikostuomioita kuin syntyperäisten suomalaisten jälkikasvu 23-vuotiaaksi mennessä.
– Maahanmuuttajataustaiset lapset elävät usein pienituloisissa perheissä, mikä voi selittää eroja kantaväestön ja eri maahanmuuttajaryhmien välillä, sanoo erikoistutkija Ulla Hämäläinen.
Hänen mukaansa erot joko häviävät tai ovat huomattavasti pienempiä, kun maahanmuuttajien lapsia verrataan niihin kantaväestön lapsiin, jotka kasvavat samankokoisissa ja saman tulotason perheissä.
– Itse asiassa OECD-maista ja lähialueilta tulleiden maahanmuuttajien lapset aloittavat korkeakouluopinnot todennäköisemmin kuin samankaltaisista olosuhteista ponnistavat kantaväestön lapset, Hämäläinen sanoo.