Lukioiden valtionosuusrahoitukseen sisältyvä korotettu kerroin pienten lukioiden tukemiseksi on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n mukaan tehokas ja tarkasti kohdistuva politiikkatoimi, mutta kuntien reaktiot siihen vaihtelevat.
Valtion rahoitus lukiokoulutuksen järjestämiseen määräytyy opiskelijamäärän ja opiskelijakohtaisen yksikköhinnan perusteella. Pienen opiskelijamäärän lukiot saavat valtionosuusrahoitusta korotetulla yksikköhinnan kertoimella. Korotuksen perusteena on tukea niitä kuntia, joissa lukiokoulutuksen järjestäminen on kalliimpaa, koska oppilaspohjat ovat pienemmät.
Valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä, mutta VATT:n tutkimuksen mukaan pienet kunnat käyttävät sen silti tehokkaasti ainoan lukionsa tukemiseen.
– Tutkimuksemme osoittaa, että pienille lukioille myönnetyt valtionosuudet käytetään tehokkaasti siihen tarkoitukseen mihin ne on myönnetty ja ne jopa lisäävät kunnan panostuksia lukiokoulutukseen. Tulkintamme mukaan lukiokoulutuksen tarjoaminen nähdään pienissä kunnissa tärkeänä ja sen säilyttämistä kunnassa halutaan siten tukea, arvioi johtava tutkija Mika Kortelainen.
Kuntien välillä on kuitenkin eroja. Kunnat joissa on keskimääräistä enemmän eläkeikäisiä, ohjaavat vähemmän rahaa lukiokoulutukseen kuin kunnat, joissa on runsaasti lukioikäistä väestöä.
– Tutkimuksemme havainnollistaa sitä, että politiikkatoimella voi olla hyvinkin tarkkaan määritelty tavoite ja silti kuntien reaktiot siihen vaihtelevat suuresti, koska kunnat ovat niin erilaisia keskenään. Tämä on hyvä muistaa valtionosuusjärjestelmän uudistuksissa, Kortelainen huomauttaa.