Susanna Horn tarkasteli väitöstutkimuksessaan yritysten tarpeita laatia kestävyyteen perustuvia liiketoimintastrategioita sekä elinkaarimenetelmiin perustuvaa lähestymistapaa näiden strategioiden muotoiluun.
Ilmastonmuutokseen liittyvät lainsäädännölliset muutokset etenevät nopeasti. Vaikka yritykset eivät ympäristömuutosten takia vielä muuttaisi toimintaansa, on niiden silti Hornin mukaan perusteltua sisällyttää kestävyys ja ilmastonmuutos strategioihinsa.
– Ongelmallinen tilanne on siksi, että linjaukset erityisesti ilmastonmuutoksen suhteen ovat vielä epävakaita ja toimintasuunnitelmia päivitetään jatkuvasti jokaisella tasolla, kansainvälisestä alueelliseen. Tässä hämmentävässä tilanteessa yritysten pitäisi pystyä toimimaan, luomaan pitkäjänteisiä strategioita ja varmistamaan toimintakykynsä myös tulevaisuudessa, väittelijä kuvaa ongelmakenttää.
Yritysten riskinsietokyky ja muutosketteryys vaihtelevat. Siksi niiden on pystyttävä peilaamaan omia prosessejaan toimintaympäristön muutoksiin ja luotava omat toimintamallinsa. Näin riskit voidaan Hornin mukaan nähdä myös mahdollisuutena.
– Lisäksi energia- ja materiaalivirtojen sekä tuotannon aiheuttamien päästöjen tiedostaminen voi edistää yrityksen ja koko sen tuotantoketjun kulutuksen vähentämistä, hän katsoo.
Kevennetytkin työkalut ovat hyödyksi
Tutkimuksessa osoitettiin koko elinkaaren kattavien kevennettyjenkin työkalujen tehostavan yrityksen päätöksentekoa ja saavan aikaan muutoksia organisaatioiden toiminnassa, jos aikaa, rahaa tai muita resursseja ei ole täsmällisemmän analyysin tekoon.
Väittelijän mukaan kevennetty elinkaarianalyysi edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien tuotteen arvoketjuun kuuluvien kanssa, jotta kaikki elinkaareen vaikuttavat seikat voidaan optimoida.
– Pitää myös hyväksyä, että kevennetty menetelmä ei ole aina itsenäinen kokonaisuus, vaan alustava tapa jäsennellä tilannetta ja lisätä tiedostamista, Horn huomauttaa.
Yritysten on myös pystyttävä ottamaan huomioon sijoittajien luoma paine. Erityisesti pörssiyhtiöiltä odotetaan itsestäänselvyytenä tiettyjä ympäristömyönteisiä investointeja. Sijoittajille vastuullinen toiminta tarkoittaa sitä, että se mahdollistaa yrityksen toiminnan tulevaisuudessa ja voi parhaimmillaan lisätä tulevaisuuden nettokassavirtoja, joihin osakkeen arvoa peilataan.
Hornin mukaan tällä hetkellä elinkaarimallintamisen vaarana on eristäytyminen käytännön sovellutuksista menetelmän monimutkaisuuden takia. Siitä huolimatta elinkaarimenetelmiä, esimerkiksi hiilijalanjälkeä ja elinkaarianalyysia (LCA), käytetään enenevissä määrin ympäristövaikutusten mittarina julkisella ja yksityisellä sektorilla.
– Elinkaarimenetelmien kehittäjillä on mahdollisuus parantaa vuoropuhelua poliittisten ja yritysten päätöksentekijöiden välillä. Yritysten johtajat hyötyvät siitä, että he ymmärtävät tutkijoiden tekemiä elinkaarikartoituksia ja niiden yhteyden liike-elämän tuloksellisuuteen, Horn toteaa.
Toisaalta hänen mukaansa tutkijat hyötyvät siitä, että ymmärtävät paremmin menetelmien käytännön soveltamisen, eli miten tuloksia voidaan hyödyntää strategisessa päätöksenteossa ja miten niiden avulla saadaan aikaan aitoja muutoksia kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
KTM, M.Sc. Susanna Hornin ympäristöjohtamisen väitöskirjan Sustainability Strategies for Business: An Integrated Approach with a Life Cycle Perspective tarkastetaan perjantai 10. tammikuuta Jyväskylän yliopistossa.