WWF julkaisi maanantaina raportin, jossa järjestö arvioi 133 eurooppalaisen yrityksen soijan käyttöä. Yritykset pisteytettiin sen mukaan, kuinka läpinäkyvästi ne kertovat soijan käytöstä, kuinka paljon vastuullisesti tuotettua soijaa ne käyttävät ja kuinka ne torjuvat metsäkatoa tuotantoketjuissaan. Yli puolet yrityksistä ei antanut lainkaan tietoja tuotteissa käyttämästään soijasta.
Suomalaisyrityksistä pärjäsivät parhaiten vastuullisen soijan käyttöön sitoutuneet Raisio, HKScan ja Kesko. S-ryhmä on aloittanut työn vastuullisen soijan edistämiseksi, mutta ei ole vielä sitoutunut vastuullisen soijan käyttöön tuotantoketjuissaan. Atria, Hankkija ja Munax eivät toimittaneet pisteytykseen tarvittavia tietoja.
– Suomalaisyrityksistä löytyy jo vastuulliseen soijaan sitoutuneita, mutta vastuu ei saa jäädä vain edelläkävijöille. Koko tuotantoketjun on kannettava vastuunsa, jotta niiden käyttämä soija ei aiheuta metsäkatoa Etelä-Amerikassa, kertoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Tämän vuoden helmikuussa Kesko, Arla Suomi, HKScan Finland ja Unilever Finland tekivät WWF Suomen kanssa suomalaisen soijasitoumuksen. Siihen liittyneet yritykset sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua ja sertifioitua.
Kasvava lihankulutus on WWF.n mukaan suurin syy soijan laajenevaan viljelyyn, sillä soijaa kasvatetaan ensisijaisesti eläinten rehuksi. Eurooppalaiset syövät vuodessa soijaa keskimäärin 61 kiloa. Suurin osa soijasta päätyy ruokapöytään lihatuotteiden sekä kananmunien kautta, vain kuusi prosenttia maailman soijasta tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi.
WWF:n mukaan soijanviljelyllä on suuria ympäristövaikutuksia etenkin Etelä-Amerikassa. Viljelmien hallitsematon laajeneminen aiheuttaa metsäkatoa, lisää kasvihuonekaasupäästöjä, aiheuttaa eroosiota ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi Brasilian Cerrado-savannilla soijaviljelmät pienentävät uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi määritellyn jaguaarin elintilaa.
Soijanviljelyn on WWF:n mukaan myös raportoitu aiheuttavan sosiaalisia ongelmia liittyen maanomistukseen ja tulojen jakautumiseen.