Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista työllistyi noin 70 prosenttia, eli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna.
Myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistyminen heikkeni hieman. Sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi 87 prosenttia. Vain tohtoreiden työllistyminen parantui ja nousi 89 prosenttiin.
Vastavalmistuneiden työllistymistä mitataan vuoden kuluttua valmistumisen jälkeen. Kaikista vastavalmistuneista työllisiä oli 69 prosenttia, työn ohessa opiskeli 17 prosenttia ja päätoimisesti opiskeli 14 prosenttia, ylioppilaista 37 prosenttia ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 31 prosenttia.
Työttömien osuus kasvoi lähes kaikilla koulutusasteilla. Kaikista vastavalmistuneista työttömien osuus oli 8 prosenttia.
Työttömänä oli eniten toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista, lähes 14 prosenttia. Ammattikorkeakouluista valmistuneista oli työttömänä vajaa 7 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vajaa 6 prosenttia.
Eniten työllistyminen heikkeni edellisvuoteen verrattuna tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneilla, noin 4 prosenttiyksikköä. Tekniikan ja liikenteen alalta vastavalmistuneiden työttömyys läheni jo 15 prosenttia.
Koulutusaloittain parhaiten sijoittuivat suojelualalta ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta valmistuneet. Työllisten osuus oli yli 89 prosenttia.
Kaikilla koulutuksen aloilla korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuivat töihin toisen asteen koulutuksesta valmistuneita paremmin. Luonnontieteiden alan toisen asteen koulutuksesta valmistuneita oli eniten työttömänä, lähes 20 prosenttia valmistuneista.
Maakunnittain vastavalmistuneiden työllisyys vaihteli Ahvenanmaan 84 prosentista Pohjois-Karjalan 59 prosenttiin. Koko maan keskiarvoa paremmin työllistyttiin Ahvenanmaan lisäksi Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.