Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin mielestä valtiontalouden kehysmenettelyä pitäisi uudistaa siten, että siinä huomioitaisiin myös verotuspäätökset. Hän sitouttaisi Helsingin Sanomien haastattelussa hallituspuolueet verojen kiristämiseen siten, että kehyksen ylittäville menolisäyksille pitäisi aina löytää rahoitusta vastaava summa veronkiristyksillä.
Kehysmenettely tarkoittaa, että kukin hallitus päättää kautensa alussa budjetin menokatosta. Tarkoitus on rajoittaa liiallista velkaantumista.
Anderssonin mukaan nimenomaan nykyisessä kehysmenettelyssä ilmenee se, että talouspäätöksiä ohjaa jatkuvasti ”perinteinen oikeistolainen halu” rajoittaa julkisia menoja ja keventää verotusta. Tulopuolesta ei Anderssonin mukaan yleensä sovita mitään.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen muistuttaa Twitterissä menokehysten idean lähteneen siitä, että 1990-luvun laman jälkeen tulojen nousu budjetoitua enemmän oli syytä käyttää pääosin velanmaksuun.
– Sillä teimme mahdollisuuden elvyttää finanssikriisissä 2009. Oliko väärin, hän kysyy tviissään.
Mykkänen toteaa jatkotviitissään, että verotaso, josta ylöspäin veroprosentin korotus alkaa haitata taloutta niin paljon, että valtiollekin jää vähemmän, on kiistanalainen ja vaikea hahmottaa, mutta Li Andersson ei saisi sortua siihenkään, että veroprosentin nosto aina tuottaa hyvinvointia.
– Miksei sitten nostettaisi sataan prosenttiin, Mykkänen heittää.
(1)Kiinnostava @liandersson haastattelu. Menokehysten idea lähti siitä, että 90-luvun laman jälkeen tulojen nousu budjetoitua enemmän oli syytä käyttää pääosin velanmaksuun. Sillä teimme mahdollisuuden elvyttää finanssikriisissä 2009. Oliko väärin? https://t.co/Ip4hLNhQCW pic.twitter.com/hiNPEG2hve
— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) October 30, 2021