Helsingin yliopistossa ja HYKS:n lastenklinikalla tehty tutkimus osoittaa, että vastasyntyneen katsekontakti ja kyky seurata katseella ennustavat hänen näköaistiin perustuvan eli visuaalisen tiedonkäsittelykykynsä kehittymistä lapsuuden aikana.
Lisäksi vastasyntyneen kyvyllä kohdistaa ja kiinnittää katseensa on yhteys aivojen mikrorakenteiden kehitykseen.
– Lapsia hoitaneet aikuiset kokeneista lastenhoitajista lääkäreihin ovat iät ja ajat arvioineet lapsen katsekontaktia, kertoo lasten neurologisista tutkimuksista vastannut lastenneurologi Aulikki Lano Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Tulokset tukevat tutkijoiden mukaan olettamusta, että vastasyntyneellä lapsella on jo olemassa merkittäviä tiedonkäsittelyn ydintoimintoja, joiden pohjalle myöhempi tajunnallinen eli kognitiivinen kehitys rakentuu.
– Juuri visuaalisen kognition ongelmat muodostavat muun muassa pikkukeskosten tai happivajauksesta kärsineiden vauvojen keskeisimmän elinikäisen ongelmavyyhdin, kertoo tutkimusta johtanut kliinisen neurofysiologian dosentti Sampsa Vanhatalo.
Vanhatalo arvioi, että kun opitaan ymmärtämään, miten lapsen varhainen visuaalinen tiedonkäsittely toimii, ehkä myös löydetään keinoja tunnistaa ja estää myöhempien ongelmien kehittymistä.