Suomen vastaanottokeskuksissa työskentelevät sosiaalityöntekijät kertovat Sunnuntaisuomalaiselle, että vastaanottokeskusten valvonta on pettänyt pakolaiskriisin aikana.
Työntekijät kertovat, mitä ovat todistaneet työssään: laittomia ratsioita turvapaikanhakijoiden huoneisiin, salassa pidettävien asioiden levittelyä ja laiminlyöntejä lakisääteisissä palveluissa kuten terveydenhuollossa, lakiavussa ja lastensuojelussa.
– Tuntui, että heitä kohdeltiin kuin vankeja, yksi työntekijä kertoo.
Haastatelluista työntekijöistä joka toinen kertoi todistaneensa keskuksissa kohtelua, jota piti turvapaikanhakijoiden oikeuksia loukkaavana. He kertovat havainnoistaan nimettömästi, koska puhuvat ilman työnantajansa suostumusta.
– Nämä ovat vakavia osoituksia siitä, miten turvapaikanhakijoita kohdellaan. Kyse on ihmisten oikeusturvasta, tutkija Marja Katisko Diakonia-ammattikorkeakoulusta kommentoi.
Hän arvioi, että työntekijöiden puheissa ei ole kyse vain yksittäistapauksista, vaan vikaa on niin vastaanottojärjestelmässä kuin työntekijöiden koulutuksessa ja asenteissakin.
Maahanmuuttovirasto Migri kiistää väitteet valvonnan pettämisestä ja pitää sosiaalityöntekijöiden kuvailemia tapahtumia yksittäistapauksina.
– Virheellisiä toimintatapoja on tullut esille vuoden aikana noin kymmenessä keskuksessa. Se on vähän. Toki kaikkiin virheisiin puututaan, kun ne liittyvät meidän toimintaamme, tulosalueen johtaja Olli Snellman vastaanottoyksiköstä sanoo.
Hän myöntää vastaanottojärjestelmän kärsineen lastentaudeista, koska keskuksia oli perustettava nopeaan tahtiin.
– Henkilökuntaa, myös sosiaalityöntekijöitä, on rekrytoitu suoraan koulun penkiltä. Suurelle osalle heistä vastaanottotoiminta oli uutta. Myöskään Migrin antama ohjaus ei ollut alussa riittävää, Snellman sanoo.
Migri vastaa vastaanottokeskusten ohjauksesta ja valvonnasta. Vastaanottokeskuksia oli enimmillään noin 220, nyt noin 160.