Aula Research Oy toteutti maaliskuussa Palvelualojen ammattiliitto PAMin toimeksiannosta kyselytutkimuksen osa-aikatyöstä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kansanedustajien ja poliittisten taustavaikuttajien suhtautumista osa-aikatyön käyttöön ja osa-aikatyöhön liittyvän työlainsäädännön kehittämiseen.
Kyselyn mukaan poliittisessa vasemmistossa nähdään, että osa-aikatyön käyttöön liittyy työntekijöiden oikeuksien polkemista. Työlainsäädännön kiristykset osa-aikatyön teettämisen osalta saavat kannatusta, koska nykylainsäädännön ei nähdä riittävästi turvaavan osa-aikaistentyöntekijöiden asemaa työmarkkinoilla.
”Oikealla” suositaan kannusteita työnantajille lainsäädännöllisten velvoitteiden sijaan. Varauksellinen suhtautuminen työlainsäädännön kiristämiseen ja työnantajia koskeviin uusiin velvoitteisiin johtuu pääosin siitä, että tiukemman lainsäädännön uskotaan jäykistävän työmarkkinoita ja lisäävän työttömyyttä.
Yhteistä eri ryhmien vastaajille oli, että on tärkeää säilyttää työntekijöiden omasta toiveesta tapahtuvan osa-aikatyön mahdollisuus.
Suurin osa vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että nykyinen työlainsäädäntö on onnistunut turvaamaan osa-aikaisten työntekijöiden aseman vain kohtalaisesti (41 %) tai heikosti (36 %).
Hieman yli puolet vastaajista (59 %) on valmiita muuttamaan lakia niin, että tilanteessa, jossa osa-aikainen työntekijä on työskennellyt säännöllisesti työsopimuksen työaikaa enemmän, pidempi työaika vakiintuisi työsopimuksen ehdoksi työntekijän niin halutessa.
Suomessa yli 310 000 ihmistä tekee osa-aikatyötä ja heistä 70 prosenttia on naisia.
– Osa-aikatyö on loistava mahdollisuus opiskelijoille, pienten lasten vanhemmille tai esimerkiksi vajaatyökykyisille, mutta ongelmaksi työmuoto muuttuu valitettavan usein silloin, kun osa-aikatyösuhde on pääasiallinen toimeentulon lähde. Esimerkiksi osa-aikaisten myyjien keskiansio on 1200-1300 euroa kuukaudessa, sanoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin (sd.).
Hän sanoo, että arkikokemuksen mukaan osa-aikaisuus alkaa olla yhä useammin koko työuran mittainen työsuhteen muoto, jolloin on perusteltua parantaa osa-aikatyöntekijöiden asemaa esimerkiksi turvaamalla lailla työajan vakiintuminen tilanteissa, joissa todellinen työaika on jatkuvasti työsopimuksessa sovittua pidempi.
Selinin mielestä osa-aikatyön käyttö pitäisi myös perustella. Lain mukaan määräaikaiselle työsuhteelle on työsopimuksessa kirjattava peruste, mutta osa-aikaisten kohdalla vastaavaa vaadetta ei ole. Kyselyyn vastanneista vain puolet oli sitä mieltä, että työnantajan pitäisi perustella osa-aikaisuuden syy.