Järjestön mielestä on osuvaa, että ensimmäinen aloite pääsee eduskunnan käsittelyyn samana keväänä, kun tulee kuluneeksi 95 vuotta vasemmiston ensimmäisestä esityksestä kansalaisaloitteen ottamiseksi käyttöön Suomessa.
Vasemmistonuoret viittaa Punaisen Suomen Kansanvaltuuskunnan vuoden 1918 sisällissodan tiimellyksessä Suomen uudeksi perustuslaiksi kaavailemaan valtiosääntöön. Valtiosäännössä ajettiin laajaa kansalaisaloitetta.
– Tuolloin kansanvaltuuskunta ideoi todellisen demokratian lisäämistä kansalaisaloitteella. Siinä missä 2010-luvun päättäjät haluavat haudata aloitteet kierrättämällä niitä valiokunnissa punaisten visioima menettelytapa oli selvä, vasemmistonuorista todetaan.
Punaisen valtuuskunnan valtiosäännössä todetaan, että eduskunnan on käsiteltävä kiireellisenä yli kymmenen tuhannen äänestäjän allekirjoittamat aloitteet. Lisäksi kolmannes kansanedustajista olisi voinut vaatia hylätystä aloitteesta sitovaa kansanäänestystä.
Vasemmistonuorten mukaan kansalaisaloitteiden eduskunnassa kokema vastustus osoittaa, että kansavaltaisen demokratian puolustaminen on yhä vasemmiston tehtävä.