Eduskunnassa käsiteltiin maanantaina valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osaa työn murroksesta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kritisoi puolueensa ryhmäpuheenvuorossa selontekoa konkreettisten aloitteiden ja avausten puutteesta.
– Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon suurin heikkous on, ettei siinä uskalleta tai osata tehdä konkreettisia, vahvoja aloitteita, koska kaikki voi sittenkin mennä aivan toisin. Poliitikot pysähtyvät odottamaan sumun hälvenemistä juuri silloin, kun päätöksiä kipeimmin tarvittaisiin, hän sanoi.
Kontulan mukaan selonteossa tunnistetaan siirtymä palkkatyöyhteiskunnasta maailmaan, jossa työtä tehdään vaihtelevilla tavoilla, vaihtelevissa sopimussuhteissa ja vaihtelevalla kestolla, mutta itse ehdotukset jäävät haaleiksi.
– Vaikka toistaiseksi voimassa olevien kokoaikaisten suhteiden osuus palkkatöissä on pysynyt ennallaan, tämän vakaan ytimen ympärille on kasvamassa statukseltaan epämääräinen sirpaletyön, työharjoittelun, alustatyön, itsensä työllistämisen, palkattoman työtoiminnan, kevytyrittäjyyden, harmaan työn ja nollasopimustyön tiheä kasvusto, jossa taapertaa nyt jo lähes miljoona suomalaista.
Kontulan mielestä nyt tarvittaisiin konkreettisia tarkistuksia työelämän perälautoihin: kollektiivista neuvotteluoikeutta itsensätyöllistäjille, minimipalkkaa ja alipalkkauksen kriminalisointia.
– Lisäksi tulisi siirtyä kohti vastikkeetonta perustuloa ja luopua työttömyysturvan karensseista ja aktiivimalleista, vasemmistoliitto esittää.
– Kontrollibyrokratiasta vapautuvilla resursseilla voitaisiin toteuttaa vaikkapa subjektiivinen oikeus opinto-ohjaukseen helpottamaan elinikäistä oppimista, Kontula sanoi.