Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää, että itsensä työllistäville henkilöille laaditaan erillinen toimenpidepaketti. Itsensätyöllistäjän tunnistaa siitä, että hän ei työskentele perinteisessä palkkatyösuhteessa, vaan voi saada tuloja niin toimeksiantojen, palkan kuin esimerkiksi apurahojen kautta, puolueen tiedotteessa sanotaan.
Nykyisen lainsäädännön on vaikea tavoittaa itsensätyöllistäjien tilannetta, ja suurimmat ongelmat liittyvät puolueen mukaan järjestäytymisoikeuden puutteesta johtuvaan työn alihinnoitteluun sekä sosiaaliturvan yhteensopimattomuuksiin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja kansanedustaja Anna Kontula julkaisivat keskiviikkona pamfletin Kun ei kiitoksella elä, johon ehdotukset itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi on kerätty. Nämä toimenpiteet ovat ennakkopäätösjärjestelmä työttömyysturvaan, yhdistelmävakuutus, työsopimuslain soveltamisalan laajentaminen palkansaajiin rinnastettaviin itsensätyöllistäjiin, järjestäytymisoikeus, työttömyysturvan 300 euron suojaosuuden ulottaminen kaikkiin tuloihin sekä arvonlisäveron alarajan nostaminen 25 000 euroon.
– Muuttamalla nykyistä työlainsäädäntöä kattamaan entistä laajemmin tilanteita, joissa sopimusperustainen yrittäjä on tosiasiallisesti palkansaaja-asemassa, saataisiin osa itsensätyöllistäjistä työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön piiriin, Andersson sanoo.
Kontulan mukaan yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto mahdollistaisi joustavamman työttömyysturvan. Lisäksi järjestäytymisoikeus vastaisi itsensätyöllistäjien usein kohtaamaan alipalkkaukseen.
– Yksi keskeisin ongelma itsensätyöllistäjien kohdalla on puuttuva oikeus neuvotella kollektiivisesti, mikä johtaa monesti työn alihinnoitteluun. Kun palkansaajat sijoittuvat melko tasaisesti kaikkiin eri tuloluokkiin, sijoittuu melkein kolmannes itsensätyöllistäjistä alimpaan tulokymmenekseen, Kontula sanoo.
Andersson pitää tärkeänä, että työttömyysturvan 300 euron suojaosa laajennettaisiin myös muihin ansiotuloihin, sillä näin autettaisiin pienituloisimpia itsensätyöllistäjiä. Hän korostaa myös, että pienituloisten yrittäjien asema tulisi huomioida laajemmin yritysverotuksessa.
– Arvonlisäverollisen myynnin alarajan nostaminen 10 000 eurosta 25 000 euroon parantaisi kaikista pienituloisimpien yrittäjien asemaa. Samalla tuetaan kotimaista ostovoimaa ja kysyntää, puheenjohtaja Andersson sanoo.