Hallitus leikkaa esimerkiksi työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, lapsilisiä, kansaneläkettä, takuueläkettä, kotihoidon tukea ja opintotukea. Kilpailukykysopimus iskee kovimmin julkisen alan pienituloisiin työntekijöihin, kun taas veronkevennykset hyödyttävät eniten hyvätuloisia, Li Andersson luettelee.
– Leikkaukset tuntuvat ennen kaikkea vähävaraisten kukkarossa. Budjetin myötä Suomen köyhyysaste nousee. Suhteellisesti eniten kasvaa vanhusten köyhyys, hän sanoo.
Anderssonin mukaan säästöt jäänevät odotettua pienemmiksi, sillä sosiaalietuuksien leikkaukset yhdistettynä heikkoon työllisyystilanteeseen tarkoittavat, että yhä useamman on haettava toimeentulotukea.
Andersson tietää, että Suomen talous nojaa ensi vuonnakin pitkälti kotimaiseen kysyntään, joten sen piristäminen olisi tehokkain lääke työttömyyteen.
– Budjetin myötä kotitalouksien kokonaisostovoima ei kuitenkaan reaalisesti juuri muutu tämän vuoden tasosta, eikä vetoapua löydy myöskään julkisista investoinneista, hän sanoo
Niin ikään Anderssonin mukaan koulutus- ja tutkimusjärjestelmien radikaali heikentäminen jarruttaa talouskasvua jo lyhyellä aikavälillä ja vaarantaa Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnin.
Vasemmistoliitto on aiemmin esittänyt, että leikkauksia voitaisiin perua esimerkiksi nostamalla pääomaveroa, uudistamalla osinkoverotusta ja kumoamalla hyvätuloisten veronkevennykset.