Aloitteessa ehdotetaan rikoslakiin lisäystä, jonka mukaan yleissitovan tai työnantajaa työehtosopimuslain perusteella velvoittavan työehtosopimuksen sisältämän palkanmaksuvelvoitteen rikkominen olisi jatkossa rangaistavaa.
Jari Myllykosken mukaan Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut selvittää uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. Myllykoski esittää lainsäädäntöön kuitenkin yksiselitteistä kirjausta alipalkkauksen kriminalisoinnista.
Alipalkkauksella tarkoitetaan työehtosopimusten määräyksiä alempien palkkojen maksamista sekä esimerkiksi sairasajan palkan, työntekijälle kuuluvien palkanlisien tai sosiaaliturva- ja eläkemaksujen maksamatta jättämistä. Alipalkkaustapauksia on ilmennyt ainakin palvelu- ja rakennusaloilla sekä teollisuudessa. Usein tapauksiin liittyy laajat alihankintaketjut.
– Jos urakat päätyvät alipalkkausta harjoittaville ja ulkomaalaista työvoimaa käyttäville yrityksille, on työehtoja noudattavien yritysten vaikeaa saada urakoita ja suomalaisten työntekijöiden työllistyä. Tällä on puolestaan negatiiviset kerrannaisvaikutukset Suomen kansantalouteen muun muassa työttömyysturvamenojen lisääntymisen sekä verotulojen ja eläkemaksukertymän vähentymisen myötä, sanoo Myllykoski.
Alipalkkauksen kohteena on usein ulkomailta tullut työntekijä, joka ei tunne Suomen työmarkkinoiden lainsäädäntöä ja oikeuksiaan.
Oikeusministeriö on aiemmin linjannut, että nykyinen rikoslainsäädäntö on riittävä. Myllykosken mielestä laiminlyöntimaksu ei ole ollut riittävä sanktio ehkäisemään alipalkkausta.