Vuosien 2015–2018 päätösten vaikutusta kuvaava simulointi osoittaa neljän alimman tulokymmenyksen käytettävissä olevien tulojen vähentyvän, kun vastaavasti kuuden ylimmän tulokymmenyksen tulot kasvavat.
Hallitus on perustellut etuusleikkauksia säästöillä, mutta on samalla leikannut tuloveroja yhteensä 1,5 miljardilla eurolla.
– Laskelma näyttää mustaa valkoisella, että hallituksen politiikka satuttaa eniten pienituloisia, joiden ostovoima heikkenee. On törkeää verhoilla päätökset koko kansan politiikaksi, kun ne eivät sitä ole, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa.
Laskelman mukaan hallituksen politiikka oli vuosien 2015 ja 2016 välillä lievästi tuloeroja supistavaa, mutta tämän jälkeen tuloerot ovat jo kasvaneet vuotta 2015 suuremmiksi ja jatkavat kasvuaan ensi vuonna.
Anderssonin mukaan toisin kuin valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) väittää, Suomessa on ollut jakovaraa.
– Hallitus on kuitenkin valinnut käyttää sen lähinnä suurituloisten veroaleen ja eriarvoisuuden lisäämiseen, Andersson sanoo.
– Sen lisäksi, että hallitus kasvattaa politiikallaan tuloeroja ja eriarvoisuutta, se pienentää omia tulojaan jatkuvilla veroleikkauksilla. Budjettiriihessä hallitus päätti pienentää tulojaan 270 miljoonalla eurolla. Yhteensä Sipilän hallitus on vähentänyt tuloverotusta jo 1,5 miljardilla eurolla, hän jatkaa.
Miten laskettiin?
Eduskunnan tietopalvelu teki laskelman vasemmistoliiton pyynnöstä. Laskelma pyrkii erottamaan lainsäädäntömuutosten vaikutukset esimerkiksi väestörakenteen muutoksista ja käyttäytymisvaikutuksista.
Myös kunnallisverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen muutokset tulkittiin päätösperäisiksi muutoksiksi. Vuoden 2018 laskelmassa käytettiin vuoden 2017 kunnallisveroäyrejä. Laskelmassa ei huomioitu kirkollisveroa.
Vertailu tehtiin valtioneuvoston tiedotteessa ja sen liitteissä mainittujen sekä aikaisemmin tiedossa olleiden vero- ja etuusperusteisten muutosten perusteella. Laskelmassa ei kuitenkaan huomioitu välillistä verotusta, julkisia palveluja eikä esimerkiksi asiakasmaksuja, lääkekorvauksia ja päivähoitomaksuja. Laskelma ei sisällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston leikkausta.
Vuoden 2018 osalta kyse on hallituksen esityksistä, ja laskelmat perustuvat lainsäädäntöpäätösten simuloituihin vaikutuksiin. Tulonjakovaikutuksia on tarkasteltu gini-kertoimella sekä eri tulokymmenysten käteen jäävinä tuloina.